Disturbances in Sublevel Caving Production Blasting at LKAB Kiruna

Diplomityö käsittelee räjäytystyön ongelmia levysorroslouhinnan tuotantoräjäytyksissä. Työn tarkoituksena oli selvittää häiriöiden syyt, sekä esittää muutosehdotuksia joilla ongelmia voidaan vähentää. Tärinämittausten ja kemiallisten analyysien perusteella tiedetään, että n. 15% kaikista panostetuis...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Sormunen, Matti
Other Authors: Fjellborg, Stig, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki University of Technology, Materiaali- ja kalliotekniikan osasto, Särkkä, Pekka, Aalto-yliopisto, Aalto University
Format: Master Thesis
Language:Swedish
Published: 2000
Subjects:
Online Access:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/88471
Description
Summary:Diplomityö käsittelee räjäytystyön ongelmia levysorroslouhinnan tuotantoräjäytyksissä. Työn tarkoituksena oli selvittää häiriöiden syyt, sekä esittää muutosehdotuksia joilla ongelmia voidaan vähentää. Tärinämittausten ja kemiallisten analyysien perusteella tiedetään, että n. 15% kaikista panostetuista porarei'istä tai kaivoksessa käytetystä räjähdysaineesta jää räjähtämättä. Aikaisemmat tutkimukset sekä räjäytyshäiriöistä aiheutuvat ongelmat selvitetään kirjallisuusosassa. Räjäytyshäiriöitä tutkittiin VOD-mittausten avulla (velocity of detonation). VOD-mittaustekniikka perustuu vastuslankatekniikkaan (resistive wire technique) ja vaati pieniä muutoksia kaivoksen vakiintuneeseen panostuskäytäntöön. Sekä normaali- että sovellettu panostussuunnitelma selitetään tekstissä. Myös VOD-mittaustekniikka esitellään. Muita tutkimusmenetelmiä olivat porareikien videofilmaus, mittausalueen kalliomekaaninen kartoitus sekä huolellinen panostustapahtuman seuraaminen ja dokumentointi. Mittauksissa paljastui yhdeksän erilaista häiriötyyppiä. Häiriöt selitetään kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa selitetään kahdeksan erilaista mittauksissa esiintynyttä häiriötä, koska selitykset näille ovat selkeitä ja yksiselitteisiä. Toisessa osassa selvitetään tuotantoräjäytyksissä esiintyneet alhaiset räjähdysnopeudet. Näiden häiriöiden selvittämiseksi jouduttiin suorittamaan 12 erilaista koeräjäytystä. Koejärjestelyt esitellään tekstissä. Mittaustulosten perusteella n. 10% porarei'istä jää räjähtämättä, räjähtämättömän räjähdysaineen määrä on suuruusluokkaa 7-13%. Myös räjäytyshäiriöitä aiheuttavat syyt kerrotaan tekstissä. Parannus ja muutosehdotusten esittäminen on vaikeaa koska poraus- ja räjäytystyön suunnittelu on vahvasti sidoksissa vallitsevaan geometriaan. Tutkimus on kuitenkin osoittanut mahdollisia syitä erilaisille häiriöille. Jotta räjäytystyötä voitaisiin parantaa pitää VOD-mittauksia jatkaa, tutkia onko porareikien stabilointi mahdollista ja kalibroida sekä tarkastaa räjähdysainepumppujen toiminta panostusajoneuvoissa.