Keminmaan vanha kirkko - rakennushistoriaselvitys

Tämä rakennushistoriaselvitys on tehty Keminmaan vanhan kirkon ylläpidon ja restaurointitöiden sekä kirkkoa koskevan päätöksenteon tueksi. Samalla työssä kootaan tiedot kirkosta ja sen historiasta ensimmäistä kertaa yksiin kansiin. Keminmaan vanha kirkko on pienehkö keskiaikainen kivikirkko. Se on o...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Laine, Laura
Other Authors: Huttunen, Marko, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, School of Arts, Design and Architecture, Arkkitehtuurin laitos, Department of Architecture, Vesikansa, Kristo, Aalto University, Aalto-yliopisto
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: 2019
Subjects:
Online Access:https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/37955
Description
Summary:Tämä rakennushistoriaselvitys on tehty Keminmaan vanhan kirkon ylläpidon ja restaurointitöiden sekä kirkkoa koskevan päätöksenteon tueksi. Samalla työssä kootaan tiedot kirkosta ja sen historiasta ensimmäistä kertaa yksiin kansiin. Keminmaan vanha kirkko on pienehkö keskiaikainen kivikirkko. Se on ollut keskiaikaisen Turun hiippakunnan kivikirkoista pohjoisin ja myös yksi viimeisenä aloitetuista. Kirkko on rakennettu aivan reformaation kynnyksellä, eikä ole varmuutta onko sitä koskaan vihitty katoliseksi kirkoksi. Keminmaan vanhan kirkon sakasti valmistui vuoden 1530 tienoilla ja runkohuone 1550-luvun alussa. Monien keskiajan lopulla rakennettujen kirkkojen tapaan se jäi keskeneräiseksi, sillä suunniteltuja tiiliholveja ei toteutettu eikä kivistä asehuonetta rakennettu. Seuraava merkittävä rakennusvaihe on alkanut 1600-luvun puolivälistä ja jatkunut vuosisadan lopulle. Tuolta ajalta ovat asehuone, runkohuoneen lautalaipio maalauskoristeluineen sekä osa seinien kalkkimaalauksista. Kirkko jätettiin autioksi aivan 1700-luvun lopussa, jolloin niin sanottu keskimmäinen kirkko valmistui. Tämän jälkeen rakennusta käytettiin talvihautana ja varastona. Sen restauroinnit aloitettiin 1920-luvulla, jolloin alettiin myös suunnitella kirkon ottamista jälleen jumalanpalveluskäyttöön. Koska kirkko on ollut pitkään autiona eikä sitä ole koskaan laajennettu, se on säilyttänyt poikkeuksellisen alkuperäisenä. Erityisen merkittävä piirre kirkossa ovat sen keskiaikaiset kattotuolit. Suurin osa Suomen keskiaikaisista kattorakenteista on tuhoutunut tulipaloissa tai muutostöissä, ja niitä tiedetään säilyneen vain noin kymmenessä kirkossa. Työssä on hyödynnetty laajasti Museoviraston arkiston sekä seurakunnan oman arkiston aineistoja. Lisäksi on tutkittu Kansallisarkiston Oulun toimipisteessä säilytettäviä Kemin seurakunnan vanhoja arkistoja, erityisesti vuodesta 1649 alkaen säilyneitä kirkontilejä. Vertaamalla ja yhdistelemällä arkistotietoja aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen sekä rakennuksessa tehtyihin havaintoihin on muodostettu ...