Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa

Hihnojen käyttäytymistä matalissa lämpötiloissa tutkittiin kokeellisesti. Standardin SFS 3527 mukaisesti mitoitettua hihnavälitystä käytettiin arktisia olosuhteita vastaavissa lämpötiloissa. Kokeiden avulla etsittiin alin käyttölämpötila kymmenelle kiilahihnalle ja yhdelle hammashihnalle. Matalissa...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lehto, Ari
Format: Book
Language:Finnish
Published: VTT Technical Research Centre of Finland 1987
Subjects:
belt drives
cold weather tests
low temperature tests
Osan
Arktis*
Online Access:https://cris.vtt.fi/en/publications/ab4f893d-6f47-4f7c-a2d0-0223213cc588
id ftvttcrispub:oai:cris.vtt.fi:publications/ab4f893d-6f47-4f7c-a2d0-0223213cc588
record_format openpolar
spelling ftvttcrispub:oai:cris.vtt.fi:publications/ab4f893d-6f47-4f7c-a2d0-0223213cc588 2023-05-15T15:25:13+02:00 Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa Lehto, Ari 1987 https://cris.vtt.fi/en/publications/ab4f893d-6f47-4f7c-a2d0-0223213cc588 fin fin VTT Technical Research Centre of Finland info:eu-repo/semantics/restrictedAccess Lehto , A 1987 , Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa . Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita , no. 716 , VTT Technical Research Centre of Finland , Espoo . belt drives cold weather tests low temperature tests book 1987 ftvttcrispub 2022-10-13T13:57:15Z Hihnojen käyttäytymistä matalissa lämpötiloissa tutkittiin kokeellisesti. Standardin SFS 3527 mukaisesti mitoitettua hihnavälitystä käytettiin arktisia olosuhteita vastaavissa lämpötiloissa. Kokeiden avulla etsittiin alin käyttölämpötila kymmenelle kiilahihnalle ja yhdelle hammashihnalle. Matalissa lämpötiloissa suurin este hihnojen luotettavalle toiminnalle aiheutuu kumimateriaalin jäykistymisestä ja haurastumisesta. Pakkasenkeston kannalta huonoimpaan hihnaan syntyi vaurioita jo -30 C:n lämpötilassa ja yksi hihnatyyppi ei vaurioitunut vielä -70 C:n lämpötilassakaan. Eri tekijöiden vaikutusta hihnojen pakkasenkestoon tutkittiin kokeellisesti. Hihnapyörän koko vaikutti rikkoontumislämpötiloihin selvästi, mutta kiristystavan ja kuormituksen vaikutus oli vähäinen. Varastointiajan pidentäminen tunnista 15 vuorokauteen vaikutti osaan hihnoista jäykistävästi. Hihnan rakenne vaikutti syntyneisiin vaurioihin ja käynnistysvastuksiin. Lyhytaikaisissa kokeissa hihnojen selkäosan kumikerrokseen syntyneet murtumat olivat vähemmän haitallisia kuin runko-osan kumikerroksen repeämät. Eri rakenteisten hihnojen käynnistysvastuksissa oli suuria eroja, ja hammastettujen tyyppien vastukset olivat selvästi pienempiä kuin hammastamattomien. Book Arktis* VTT's Research Information Portal Osan ENVELOPE(11.089,11.089,64.873,64.873)
institution Open Polar
collection VTT's Research Information Portal
op_collection_id ftvttcrispub
language Finnish
topic belt drives
cold weather tests
low temperature tests
spellingShingle belt drives
cold weather tests
low temperature tests
Lehto, Ari
Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa
topic_facet belt drives
cold weather tests
low temperature tests
description Hihnojen käyttäytymistä matalissa lämpötiloissa tutkittiin kokeellisesti. Standardin SFS 3527 mukaisesti mitoitettua hihnavälitystä käytettiin arktisia olosuhteita vastaavissa lämpötiloissa. Kokeiden avulla etsittiin alin käyttölämpötila kymmenelle kiilahihnalle ja yhdelle hammashihnalle. Matalissa lämpötiloissa suurin este hihnojen luotettavalle toiminnalle aiheutuu kumimateriaalin jäykistymisestä ja haurastumisesta. Pakkasenkeston kannalta huonoimpaan hihnaan syntyi vaurioita jo -30 C:n lämpötilassa ja yksi hihnatyyppi ei vaurioitunut vielä -70 C:n lämpötilassakaan. Eri tekijöiden vaikutusta hihnojen pakkasenkestoon tutkittiin kokeellisesti. Hihnapyörän koko vaikutti rikkoontumislämpötiloihin selvästi, mutta kiristystavan ja kuormituksen vaikutus oli vähäinen. Varastointiajan pidentäminen tunnista 15 vuorokauteen vaikutti osaan hihnoista jäykistävästi. Hihnan rakenne vaikutti syntyneisiin vaurioihin ja käynnistysvastuksiin. Lyhytaikaisissa kokeissa hihnojen selkäosan kumikerrokseen syntyneet murtumat olivat vähemmän haitallisia kuin runko-osan kumikerroksen repeämät. Eri rakenteisten hihnojen käynnistysvastuksissa oli suuria eroja, ja hammastettujen tyyppien vastukset olivat selvästi pienempiä kuin hammastamattomien.
format Book
author Lehto, Ari
author_facet Lehto, Ari
author_sort Lehto, Ari
title Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa
title_short Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa
title_full Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa
title_fullStr Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa
title_full_unstemmed Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa
title_sort hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa
publisher VTT Technical Research Centre of Finland
publishDate 1987
url https://cris.vtt.fi/en/publications/ab4f893d-6f47-4f7c-a2d0-0223213cc588
long_lat ENVELOPE(11.089,11.089,64.873,64.873)
geographic Osan
geographic_facet Osan
genre Arktis*
genre_facet Arktis*
op_source Lehto , A 1987 , Hihnavoimansiirrot arktisissa olosuhteissa . Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita , no. 716 , VTT Technical Research Centre of Finland , Espoo .
op_rights info:eu-repo/semantics/restrictedAccess
_version_ 1766355912369373184

Similar Items