Pernajan Gammelbyvikenin hoito- ja käyttösuunnitelma 2005–2014

• Main Author: Vauhkonen, Marko
• Format: Journal/Newspaper
• Language: Finnish
• Published: Uudenmaan ympäristökeskus 2007
• Subjects: Gammelbyviken; kuovi; suokukko
• Online Access: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10138/44933

Pernajanlahden pohjoisin osa, Gammelbyviken, on linnustollisesti ja maisemallisesti arvokas alue, joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 -suojelualueverkostoon. Lahdella 1900-luvun jälkipuoliskolla tapahtuneet muutokset ovat olleet alueen maisemakuvan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta pääosin haitallisia. Sekä Gammelbyvikenin nykyisten erityisarvojen säilyminen että jo kadonneiden arvojen palauttaminen edellyttävät suunniteltuja hoito- ja kunnostustoimia. Gammelbyviken on melko matala, rehevän ilmaversois- ja kelluslehtiskasvillisuuden sekä ruokoluhtien luonnehtima lahti. Alueella pesii monilajinen ja runsas linnusto, johon kuuluu useita vaateliaita ja harvinaisia lintuvesien lajeja. Pesivistä vesilinnuista runsaslukuisimpia ovat silkkiuikku, sinisorsa ja nokikana. Harvalukuisista lajeista alueella pesivät säännöllisesti ruskosuohaukka, kaulushaikara, kurki, luhtakana, luhtahuitti, ruisrääkkä ja rastaskerttunen. Alueella pesii myös naurulokkiyhdyskunta. Gammelbyvikenin pohjoisosaa reunustavilla laajoilla rantaniityillä pesivät mm. kuovi, töyhtöhyyppä, punajalkaviklo, taivaanvuohi, keltavästäräkki ja pensastasku. Muutonaikana Gammelbyvikenillä levähtää runsaasti vesilintuja, joista runsaimpia ovat laulujoutsen, haapana, tavi, sinisorsa, isokoskelo ja telkkä. Rantaniityillä säännöllisesti levähtäviä kahlaajalajeja ovat mm. liro, valkoviklo ja suokukko. Gammelbyvikenin hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu vuosiksi 2005–2014. Toimenpide-ehdotusten toteuttaminen on aloitettu Lintulahdet Life -projektissa vuonna 2004. Natura-alueen suojelutavoitteiden mukaisesti toimenpiteet kohdistuvat erityisesti kosteikko- ja rantalinnuston elinolojen parantamiseen sekä kulttuuribiotooppien suojeluun ja ennallistamiseen. Myös virkistyskäyttötarpeet sisältyvät suunnitteluun.