Finland's Chairmanship Program for the Arctic Council 2017–2019

• Other Authors: Ulkoasiainministeriö
• Format: Journal/Newspaper
• Language: Finnish
• Published: Ulkoasiainministeriö 2017
• Subjects: Arktinen neuvosto; ympäristönsuojelu; kestävä kehitys; meteorologia; viestintäyhteydet; luonnonsuojelu; arktinen alue; Arctic; Rovaniemi; Arctic Council; Arktinen alue; Arktis*
• Online Access: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79908

Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtaja vuosina 2017-19. Arktinen neuvosto on tärkein kansainvälinen arktisia asioita käsittelevä foorumi. Sen jäseniä ovat kaikki kahdeksan arktista maata: Pohjoismaat, Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat. Neuvoston toimintaan osallistuu kuusi alkuperäiskansajärjestöä ns. pysyvinä tarkkailijoina. Arktisen neuvoston perusta on vuonna 1991 alkaneessa arktiseen ympäristönsuojeluun keskittyvässä Rovaniemi-prosessissa, jonka pohjalta Arktinen neuvosto perustettiin Ottawassa 1996. Suomelle 2017-19 puheenjohtajuus on vuorossaan toinen. Arktisen neuvoston tehtävä on edistää arktisen ympäristön suojelua, ihmisten hyvinvointia sekä kestävää kehitystä arktisella alueella. Suomen puheenjohtajuusohjelman motto, yhteisiä ratkaisuja etsimässä, korostaa sitä, että arktisen alueen haasteet eivät ole ratkaistavissa yksin. Ilmastonmuutos on arktisen alueen muutosta ajava voima, ja Suomi katsoo ilmastonmuutoksen muodostavan viitekehyksen koko arktiselle yhteistyölle. Pariisin ilmastosopimuksen lisäksi Suomi haluaa korostaa toista kansainvälistä merkkipaalua arktisen alueen kannalta: vuoden 2015 lopussa sovittuja yhteisiä kestävän kehityksen Agenda 2030 –tavoitteita. Suomen puheenjohtajuusprioriteetit ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus. Suomi jakaa ohjelmassaan Arktisen neuvoston työalueet seuraaviin osa-alueisiin: ympäristö ja ilmasto, meret sekä ihmiset. Suomi tuo neuvostoon monia uusia aloitteita, kuten arktisen meteorologisen yhteistyön vahvistamista ja arktista opettajankoulutusta ja toisaalta jatkaa ja vie eteenpäin aikaisempien puheenjohtajuuskausien aloitteita, kuten luonnon monimuotoisuuden suojelua, musta hiili –päästöihin tarttumista, telekommunikaatioinfrastruktuurin parantamiseen tähtäävää toimintaa sekä meriliikenteen turvallisuuden lisäämistä. Suomi on valmis edistämään Arktisen neuvoston pitkän aikavälin suunnittelua puheenjohtajuutensa aikana. Suomi myös jatkaa Yhdysvaltain 2015-17 puheenjohtajuuskaudella aloitettuja käytäntöjä neuvoston ...