Lapinmaan maaoikeudet. Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925
Tutkimus jakaantuu kahteen päälukuun. Ensimmäisessä tarkastellaan 1700-luvun saamelaisasutusta ja jo orastavaa uudisasutusta. Utsjoelle muodostui karjatalouden myötä niin sanottu kesäpaikkajärjestelmä, Inarissa asuinpaikkaa vaihdettiin vuodenaikojen mukaan. Porosaamelaisten pitkät muuttomatkat vaiku...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Journal/Newspaper |
Language: | unknown |
Published: |
oikeusministeriö
2006
|
Subjects: | |
Online Access: | http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75978 |
id |
ftvalto:oai:julkaisut.valtioneuvosto.fi:10024/75978 |
---|---|
record_format |
openpolar |
spelling |
ftvalto:oai:julkaisut.valtioneuvosto.fi:10024/75978 2023-07-30T04:03:18+02:00 Lapinmaan maaoikeudet. Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925 Rättigheterna till mark i Lappmarken. Bosättning och markanvändning i Enare och Utsjoki från mitten av 1700-talet till år 1925. Nahkiaisoja, Tarja 2006-10-24 true http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75978 unknown oikeusministeriö Oikeusministeriön julkaisu 1458-6444 2006:7 ISBN:952-466-294-9 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75978 URN:ISBN:952-466-294-9 10024/59350 This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. saamelaiset asutushistoria maankäyttö lapinvero elinkeinot kruununmetsätorpat verolappalaiset isojako kruunun liikamaan erottaminen Sarjajulkaisu 2006 ftvalto 2023-07-08T19:57:12Z Tutkimus jakaantuu kahteen päälukuun. Ensimmäisessä tarkastellaan 1700-luvun saamelaisasutusta ja jo orastavaa uudisasutusta. Utsjoelle muodostui karjatalouden myötä niin sanottu kesäpaikkajärjestelmä, Inarissa asuinpaikkaa vaihdettiin vuodenaikojen mukaan. Porosaamelaisten pitkät muuttomatkat vaikuttivat tämän väestöryhmän tapaan asuttaa alueita. Tutkimus kohdistuu perinteisen saamelaisasutuksen ja uudisasutuksen rinnakkaiseloon. Uudisasutus käynnistyi molemmissa pitäjissä toden teolla vasta 1830-luvulla. Utsjoella merkittävä osa uudistiloista syntyi viranomaisten aloitteesta aluekatselmusten yhteydessä, siellä vuoteen 1925 mennessä saamelaiset perustivat kaikkiaan 58 uudistilaa. Inariin syntyi 121 uudistilaa, joista peräti 65,3 % oli inarinsaamelaisten, 7,4 % muiden saamelaisryhmien ja 27,3 % suomalaisten perustamia. Tutkimus analysoi myös kalastuspaikkakatselmusten merkitystä ja luonnetta. Kruununmetsätorppa-asutuksen synty ajoittui 1800-luvun viimeiselle vuosikymmenelle. 1800-luvun loppupuolelta lähtien metsien arvon nousu aiheutti monenlaisia muutoksia. Teemaan liittyy kysymys kruunun liikamaista ja erämaista. Tutkimuksessa tarkastellaan asutuksen ja metsähallinnon suhdetta sekä metsänkäytön ja muun maankäytön, kuten poronhoidon välistä suhdetta. Varsinaista isoajakoa edelsi liikamaiden väliaikainen erottaminen Inarissa, Utsjoella sitä ei toteutettu. Asutuksen osalta työ päättyy lakiin isostajaosta ja verollepanosta 1925. Toinen pääluku käsittelee maankäyttöä elinkeinojen kautta. Maankäyttömuodot, elinkeinoissa tapahtuneet muutokset ja asutus muodostivat keskinäisen riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteen, jota luonnon ylläpitämät resurssit säätelivät. Kun 1700-luvulla valtiovallan valvonta oli heikkoa, 1800-luvulla ote alueen ihmisistä ja luonnonresursseista kuten metsistä lisääntyi. Perinteiset lappalaiselinkeinot, kuten peuranpyynti, kalastus, metsästys ja poronhoito sekä niissä tapahtuneet muutokset esitellään omana kokonaisuutenaan. Osin rinnakkaisetkin maankäyttömuodot johtivat siihen, ettei eri ... Journal/Newspaper Enare Poronhoito Utsjoki VALTO - Institutional Repository for the Government Jota ENVELOPE(19.163,19.163,70.046,70.046) Nousu ENVELOPE(28.634,28.634,67.158,67.158) |
institution |
Open Polar |
collection |
VALTO - Institutional Repository for the Government |
op_collection_id |
ftvalto |
language |
unknown |
topic |
saamelaiset asutushistoria maankäyttö lapinvero elinkeinot kruununmetsätorpat verolappalaiset isojako kruunun liikamaan erottaminen |
spellingShingle |
saamelaiset asutushistoria maankäyttö lapinvero elinkeinot kruununmetsätorpat verolappalaiset isojako kruunun liikamaan erottaminen Nahkiaisoja, Tarja Lapinmaan maaoikeudet. Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925 |
topic_facet |
saamelaiset asutushistoria maankäyttö lapinvero elinkeinot kruununmetsätorpat verolappalaiset isojako kruunun liikamaan erottaminen |
description |
Tutkimus jakaantuu kahteen päälukuun. Ensimmäisessä tarkastellaan 1700-luvun saamelaisasutusta ja jo orastavaa uudisasutusta. Utsjoelle muodostui karjatalouden myötä niin sanottu kesäpaikkajärjestelmä, Inarissa asuinpaikkaa vaihdettiin vuodenaikojen mukaan. Porosaamelaisten pitkät muuttomatkat vaikuttivat tämän väestöryhmän tapaan asuttaa alueita. Tutkimus kohdistuu perinteisen saamelaisasutuksen ja uudisasutuksen rinnakkaiseloon. Uudisasutus käynnistyi molemmissa pitäjissä toden teolla vasta 1830-luvulla. Utsjoella merkittävä osa uudistiloista syntyi viranomaisten aloitteesta aluekatselmusten yhteydessä, siellä vuoteen 1925 mennessä saamelaiset perustivat kaikkiaan 58 uudistilaa. Inariin syntyi 121 uudistilaa, joista peräti 65,3 % oli inarinsaamelaisten, 7,4 % muiden saamelaisryhmien ja 27,3 % suomalaisten perustamia. Tutkimus analysoi myös kalastuspaikkakatselmusten merkitystä ja luonnetta. Kruununmetsätorppa-asutuksen synty ajoittui 1800-luvun viimeiselle vuosikymmenelle. 1800-luvun loppupuolelta lähtien metsien arvon nousu aiheutti monenlaisia muutoksia. Teemaan liittyy kysymys kruunun liikamaista ja erämaista. Tutkimuksessa tarkastellaan asutuksen ja metsähallinnon suhdetta sekä metsänkäytön ja muun maankäytön, kuten poronhoidon välistä suhdetta. Varsinaista isoajakoa edelsi liikamaiden väliaikainen erottaminen Inarissa, Utsjoella sitä ei toteutettu. Asutuksen osalta työ päättyy lakiin isostajaosta ja verollepanosta 1925. Toinen pääluku käsittelee maankäyttöä elinkeinojen kautta. Maankäyttömuodot, elinkeinoissa tapahtuneet muutokset ja asutus muodostivat keskinäisen riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteen, jota luonnon ylläpitämät resurssit säätelivät. Kun 1700-luvulla valtiovallan valvonta oli heikkoa, 1800-luvulla ote alueen ihmisistä ja luonnonresursseista kuten metsistä lisääntyi. Perinteiset lappalaiselinkeinot, kuten peuranpyynti, kalastus, metsästys ja poronhoito sekä niissä tapahtuneet muutokset esitellään omana kokonaisuutenaan. Osin rinnakkaisetkin maankäyttömuodot johtivat siihen, ettei eri ... |
format |
Journal/Newspaper |
author |
Nahkiaisoja, Tarja |
author_facet |
Nahkiaisoja, Tarja |
author_sort |
Nahkiaisoja, Tarja |
title |
Lapinmaan maaoikeudet. Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925 |
title_short |
Lapinmaan maaoikeudet. Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925 |
title_full |
Lapinmaan maaoikeudet. Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925 |
title_fullStr |
Lapinmaan maaoikeudet. Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925 |
title_full_unstemmed |
Lapinmaan maaoikeudet. Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925 |
title_sort |
lapinmaan maaoikeudet. asutus ja maankäyttö inarissa ja utsjoella 1700-luvun puolivälistä vuoteen 1925 |
publisher |
oikeusministeriö |
publishDate |
2006 |
url |
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75978 |
long_lat |
ENVELOPE(19.163,19.163,70.046,70.046) ENVELOPE(28.634,28.634,67.158,67.158) |
geographic |
Jota Nousu |
geographic_facet |
Jota Nousu |
genre |
Enare Poronhoito Utsjoki |
genre_facet |
Enare Poronhoito Utsjoki |
op_relation |
Oikeusministeriön julkaisu 1458-6444 2006:7 ISBN:952-466-294-9 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75978 URN:ISBN:952-466-294-9 10024/59350 |
op_rights |
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. |
_version_ |
1772814279652671488 |