Selvitys metallienjalostusteollisuuden lupamenettelyistä ja päästökaupasta

• Main Authors: Heikkinen, Veikko, Oksanen, Anniina, Tasa, Sari, Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti
• Other Authors: Elinkeino- ja innovaatio-osasto
• Format: Journal/Newspaper
• Language: Finnish
• Published: Työ- ja elinkeinoministeriö 2016
• Subjects: metallien jalostus; teollisuus; ympäristö; lupamenettely; päästökauppa; aluepolitiikka; yritykset; energia; Laki; Norilsk; norilsk
• Online Access: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74844

Suomen metallienjalostusteollisuus kattaa noin 12 % Suomen tavaraviennistä ja tuotteista 85 % menee vientiin. Syksyllä 2015 tutkijat haastattelivat yritysten edustajia lupamenettelyihin ja päästökauppaan liittyen Outokummun Tornion terästehtaalla, SSAB:n Raahen terästehtaalla, Bolidenin tehtailla Harjavallassa ja Bolidenin sinkkitehtaalla Kokkolassa. Tämän lisäksi SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalta, Norilsk Nickelin nikkelitehtaalta Harjavallasta, Ovakon Imatran terästehtaalta ja Outotecilta tuli kirjallinen vastaus. Outotec edusti otannassa laitevalmistajia. Ulkomaisten yritysten toimintaympäristöä ja luvituskäytäntöjä selvitettiin lähinnä SSAB:n ja Outokummun kautta, joilla on tuotantoyksiköitä sekä Ruotsissa että Saksassa. Tutkijat tapasivat myös saksalaisen toimialajärjestön Non-Ferrous Metals Associationin edustajat Brysselissä. Katsaus rajattiin teräksen, sinkin, kuparin ja nikkelin valmistukseen. Yksi selvityksen tavoitteista oli verrata Saksan ja Ruotsin lupamenettelyjä ja päästökauppaa Suomen käytäntöihin. EU:n ympäristönsuojelua ohjaavat direktiivit sitovat kaikkia jäsenmaita. Jäsenvaltiot saattavat direktiivien velvoitteet voimaan kansallisella lainsäädännöllä, jonka noudattamista valvovat kunkin maan viranomaiset. On mahdollista, että direktiivien tulkinta vaihtelee. Tärkeimmät alaa koskevat EU-säädökset ovat teollisuuspäästödirektiivi, päästökauppadirektiivi ja -laki, energiatehokkuusdirektiivi ja päästökauppa, kemikaaleihin liittyvä REACH -asetus, vaarallisten aineiden RoHS -direktiivi, jätedirektiivi ja rikkidirektiivi. Suomessa toimivat yritykset toivovat globaaleja energiansäästö- ja ympäristönsuojelutavoitteita, joihin kaikki maat ovat sitoutuneita. Pariisin ilmastosopimus hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä perustuu vapaaehtoisuuteen, ja sen vaikutukset alkavat näkyä vasta 2020 -luvulla. Yritykset esittivät, että päästökaupan aiheuttama sähkön hinnannousu kompensoidaan Suomessa samalle tasolle kuin Ruotsissa ja Saksassa. Kiinan terästeollisuuden ympäristönsuojelusta ja päästökauppakokeilusta ...