Geomorfologia ja pintalohkareisuus Kokemäen Sääksjärven subglasiaalisella sulamisvesireitillä

Fennoskandian mannerjäätikön deglasiaatio 20 000–10 000 vuotta sitten jätti maaperään lukuisia erilaisia maaperämuodostumia, jotka paljastavat tietoa mannerjäätikön toiminnasta. Tieteellisesti viimeaikaisin maaperämuodostumien luokka on murtoo, joka on kolmionmuotoinen subglasiaalisilla sulamisvesir...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kuukka, Anton
Other Authors: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Science, Maantiede, Geography, Maantieteen ja geologian laitos, Department of Geography and Geology
Format: Other/Unknown Material
Language:Finnish
Published: 2023
Subjects:
Online Access:https://www.utupub.fi/handle/10024/176372
Description
Summary:Fennoskandian mannerjäätikön deglasiaatio 20 000–10 000 vuotta sitten jätti maaperään lukuisia erilaisia maaperämuodostumia, jotka paljastavat tietoa mannerjäätikön toiminnasta. Tieteellisesti viimeaikaisin maaperämuodostumien luokka on murtoo, joka on kolmionmuotoinen subglasiaalisilla sulamisvesireiteillä muodostunut maastonmuoto. Tyypillistä murtoille on suuri pintalohkareisuus, mutta tarkempaa selvitystä sulamisvesireittien kivisyydestä ei ole aiemmin tehty. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää pintalohkareisuuden ja murtoomuotojen suhdetta ja vaihtelua Kokemäen Sääksjärvellä. Aineistona on käytössä noin 4000 lohkareen paikkatietoaineisto, joka on kerätty maastossa satelliittipaikannuksen avulla. Murtoiden rajaamiseen käytettiin laserkeilausaineistosta laskettua digitaalista korkeusmallia. Menetelminä käytettiin geomorfologista kartoittamista, päällekkäisanalyysiä ja visuaalista karttatulkintaa. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että sulamisvesireitillä pintalohkareisuus on keskittynyt murtoomuotojen ja muiden kohoavien maastonmuotojen päälle. Sulamisvesireitin tasaiset alueet, muinaiset sulamisvesikanavat sekä murtookentille tyypilliset viuhkamurrokset ovat suhteessa kivettömämpiä. Jäätikkökuljetuksen prosessit sekä subglasiaaliset olosuhteet selittävät topografian vaikutusta kivien sijoittumiseen. Mahdollisesti mannerjään pohja on vaihdellut sulan ja jäätyneen välillä, ja jäätyneenä lohkareet ovat tempautuneet yllä virtaavan mannerjään mukana sulamisvesireitin kohoavien maastonmuotojen päälle. Tutkimus esittelee uudenlaisen lähestymistavan pintalohkareisuuden paleoglasiologiseen tutkimiseen. Yhdessä muiden tutkimusmenetelmien kanssa se tuo arvokkaan lisän paikallisen glasiaalidynamiikan ymmärtämiseen. The deglaciation of the Fennoscandian Ice Sheet 20 000–10 000 years ago, left numerous different superficial geological units on the ground, revealing information about the dynamics of the continental glacier. Scientifically, the most recent category of superficial geological unit is murtoo, which ...