DDR:n tieteellis-tekninen vakoilu kylmän sodan aikana: Esimerkkinä tapaus IM "Larsen"
Tässä artikkelissa analysoidaan DDR:n turvallisuusministeriön eli Stasin tietolähteenä 1980-luvulla peitenimellä “Larsen” toimineen suomalaistutkijan toimintaa osana laajempaa tieteellis-teknisen tiedustelun verkostoa. Stasin länsimaissa harjoittamalla tieteellis-teknisellä tiedustelulla oli etenkin...
Main Author: | |
---|---|
Other Authors: | , |
Language: | Finnish |
Published: |
Agricola -Suomen humanistiverkko, Historiallinen Yhdistys ry, Suomen Historiallinen Seura ry ja Turun Historiallinen Yhdistys ry
2022
|
Subjects: | |
Online Access: | https://www.utupub.fi/handle/10024/172624 https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/91266/53023 |
Summary: | Tässä artikkelissa analysoidaan DDR:n turvallisuusministeriön eli Stasin tietolähteenä 1980-luvulla peitenimellä “Larsen” toimineen suomalaistutkijan toimintaa osana laajempaa tieteellis-teknisen tiedustelun verkostoa. Stasin länsimaissa harjoittamalla tieteellis-teknisellä tiedustelulla oli etenkin 1970-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien merkittävä rooli pyrkimyksissä kompensoida suunnitelmatalouden heikkouksia ja jälkeenjääneisyy ttä sekä kuroa kiinni teknologista jälkeenjääneisyyttää erityisesti korkean teknologian sektoreilla. Tämä tiedusteluhaara organisoitiin jo vuonna 1971 Stasin sisällä omaksi “tieteen ja tekniikan sektoriksi” ( Sektor Wisseschaft und Technik ). Sotilaalliseen varustautumiseen liittyvän tiedustelun kautta puolestaan pyrittiin hankkimaan tietoja vastapuolen, erityisesti NATO:n aseteknologioista, mitä tietoa välitettiin laajasti myös Neuvostoliiton varusteluteollisuuden käyttöön. Tieteellis-teknisen sektorin operatiivisen toiminnan kannalta A nalyysin perusteella “Larsen” oli monessakin suhteessa ideaali tietolähde. Hänellä näyttää olleen vahva poliittis-ideologinen motiivi, pitkäaikainen ja luonteva yhteys itäsaksalaiseen kollegaan sekä – ehkä olennaisimpana – mahdollisuus saada haltuunsa sotilasteknologista tiedustelutietoa Naton aktiviteeteista erityisesti EISCAT-tutkahankkeeseen liittyen. “Larsen” toimikin osana pientä tiedustelulähteiden verkostoa, jonka kautta Stasin ulkomaantiedustelu hankki tiedustelutietoa ensisijaisesti avaruus-, teollisuus- ja sotilasteknologiaan liittyen, Vaikka käytettävissä olevien aineistojen perusteella ei voidakaan kattavasti analysoida “Larsenin” toimittamien tietojen hyödyllisyyttä tai käyttöä DDR:n sisällä, voidaan Stasin harjoittaman tiedustelutoiminnan analysoinnista saada välineitä ymmärtää tieteellis-teknisen ja taloudellisen tiedustelun merkitystä myös kylmän sodan kontekstia laajemmassa tarkastelussa. |
---|