Globaalimuutoksen vaikutus porotalouteen Pohjois-Fennoskandian tundra-alueilla

• Main Authors: Jepsen Jane, Johansen Bernt, Oksanen Lauri, Horstkotte Tim, Käyhkö Jukka, Kivinen Sonja, Forbes Bruce, Vehmas Jarmo, Aikio Antti, Olofsson Johan, Utsi Tove
• Other Authors: maantiede, Geography, tulevaisuuden tutkimuskeskus (FFRC), Finland Futures Research Centre (FFRC), 2606901, 2608900
• Language: Finnish
• Published: Turun yliopisto 2022
• Subjects: Arktis*; Tundra
• Online Access: https://www.utupub.fi/handle/10024/164295; http://www.utu.fi/en/sites/tundra/publications/Documents/Tundra Fin www.pdf

Pohjoismainen huippuyksikkö (NCoE) TUNDRA (“How to preserve the tundra in a changing climate”) oli NordForskin alaisen huippututkimusaloitteen (TRI) viisivuotinen tutkimushanke (2011–15). Tässä tutkimusraportissa tarjotaan eri toimijoille ja sidosryhmille kattava kuva tundraekosysteemin ja porotalouden välisestä vuorovaikutuksesta yhdistämällä tutkimushankkeen keskeiset tulokset aikaisempaan tutkimustietoon. Uusimpien ilmastoennusteiden mukaan puiden kasvun mahdollistavat lämpöolot (kesäkuukausien keskilämpötila > 10 °C) tulevat vuoteen 2070 mennessä kattamaan lähes koko Pohjois-Fennoskandian aivan korkeimpia tuntureita lukuun ottamatta. Ilmaston lämpeneminen edistää varvikon ja puuston kasvua eli tundran pensoittumista, mikä supistaa huomattavasti tundraekosysteemiä. Kevätlämpötilojen ennustettu kohoaminen puolestaan nopeuttaa lumen sulamista, mikä yhdessä pensoittumisen kanssa alentaa merkittävästi maanpinnan heijastuskykyä (albedoa) ja kiihdyttää globaalia ilmaston lämpenemistä. Pyrkimykset pensoittumisen estämiseen ja tundraekosysteemin säilyttämiseen voivat auttaa globaalissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kasvinsyöjillä eli herbivoreilla on suuri vaikutus kasvillisuuteen. Pohjois-Fennoskandiassa merkittäviä kasvinsyöjiä löytyy niin suurista nisäkkäistä (poro), pienistä nisäkkäistä (jyrsijät) kuin hyönteisistä (mittariperhosten toukat). Herbivorien vaikutus kasvillisuuteen riippuu niiden runsauden vaihtelusta, vuodenajasta, sääolosuhteista ja syönnin kohteeksi joutuvasta kasviyhteisöistä sekä eri eläinryhmien yhteisvaikutuksesta. Erityisesti porojen laidunnuksella näyttää olevan pensoittumista rajoittava vaikutus. Voimakas laidunnus heti kasvukauden alussa, kesäkuussa ja heinäkuun alkupuolella, vaikuttaa puuvartisiin kasveihin voimakkaimmin. Laidunnus vaikuttaa myös kasvillisuuden monimuotoisuuteen. Estäessään metsittymistä ja pensoittumista poro pitää tunturipaljakat avoimina, mikä on elinehto monille pienille arktisille kasvilajeille. Vaikka laidunnus saattaa häiritä myös näitä kasvilajeja, näyttää ...