Merikotkan (Haliaeetus albicilla) ja merimetson (Phalacrocorax carbo) peto-saalissuhde Suomen rannikolla

• Main Author: Badawieh, Omar
• Other Authors: Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta, Faculty of Science and Engineering, Ekologia, Ecology, Biologian laitos, Department of Biology
• Format: Other/Unknown Material
• Language: Finnish
• Published: 2020
• Subjects: merimetso; Phalacrocorax carbo; merikotka; Haliaeetus albicilla; linnut; saalistus; paikkatiedot
• Online Access: https://www.utupub.fi/handle/10024/149606

Merimetson ja merikotkan välinen peto-saalissuhde on monisyinen. Merikotkan tiedetään saalistavan merimetsoja, mutta kattava ja syvällinen tutkimustieto aiheesta uupuu vielä. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa kvantitatiivisin menetelmin perustutkimusta, joka on itseiarvoisesti tärkeää, mutta myös hyödyllistä petolintujen suojelutyössä ja ympäristöpolitiikkaa muotoiltaessa. Käsittelen lajien välistä dynamiikkaa selvittämällä merikotkien käyntitiheyttä merimetsoyhdyskunnissa sekä merimetson osuutta merikotkan ravinnosta. Ainestoni koostuu itse kerätystä havaintoaineistosta, satelliittiseurattujen merikotkien havaintopisteaineistosta, pesivien merikotkien saalisaineistosta, merimetsojen pesimätiedoista sekä Tiira-lintuhavaintopalvelusta kerätystä aineistosta. Merimetson osuutta merikotkan ravinnosta tutkin käyttämällä korrelaatioanalyysia. Merikotkien käyntitiheyttä merimetsokolonioissa selvitän käyttämällä lineaarista regressioanalyysia sekä erilaisia paikkatietomenetelmiä. Tarkastelen myös eri muuttujien vaikutusta käyntitiheyteen sekä sitä, kuinka suurissa ryhmissä merikotkat käyvät kolonioissa. Merikotkien käynnit merimetsoluodoilla eivät ole tyypillisiä: 13:sta tutkitusta merikotkasta vain yksi viettää paljon aikaa merimetsokolonioissa. Niiden merimetsokolonioiden, joissa vierailee merikotkia, osuus on noin 10–16 % kaikista kolonioista. Osuus näyttää lisääntyvän vuosittain, vaikkakin hitaasti. Havainnot isoista merikotkaryhmistä merimetsokolonioissa eivät ole erityisen harvinaisia. Merimetson osuus pesivien merikotkien ravinnosta on noin 2 %. Tulosteni mukaan merikotkan saalistuspaine merimetsoa kohtaan olisi heikohkoa, mutta kasvamassa. Nuoret merikotkat käyvät merimetsokolonioissa aktiivisemmin kuin vanhemmat yksilöt. Merikotkan kanta kasvaa ja laji levittäytyy yhä laajemmalle. Jos merikotkat ryhtyvät saalistamaan merimetsoa yhä yleisemmin, vaikutus merimetsokantaan lisääntyy. Merimetson kanta on hyvinvoiva, mutta jos saalistuspaine kasvaa ja ihmisen vaino jatkuu, tilanne voi muuttua.