| Summary: | Tutkielman tavoitteena on tarkastella sitä, millainen on perintö- ja lahjaverolain mukaisen sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytykseksi asetettu jatkamisvaatimus. Jatkamisvaatimuksen täyttymistä tarkastellaan niissä tilanteissa, joissa luovutuksen kohteena on osakeyhtiön osakkeita. Jatkamisvaatimuksen sisältö selvitetään oikeuskäytännön, verohallinnon ohjeistuksen sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyjen näkemysten pohjalta. Jatkamisvaatimuksen sisältö on määrittynyt pitkälti oikeuskäytännön pohjalta. Tutkielmassa tuodaan kuitenkin myös esille sitä, miten jatkamisvaatimus on esiintynyt sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevissa lakimuutoksissa ja muutosehdotuksissa. Näistä pyritään löytämään lainsäätäjän näkemys siitä, miten jatkamisvaatimusta tulisi tulkita ja nykyistä oikeustilaa verrataan tähän. Tutkielmassa käytetty tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielman keskeisimmät kirjallisuuslähteet ovat Raimo Immosen ja Juha Lindgrenin teos ”Onnistunut sukupolvenvaihdos” sekä Janne Juuselan ja Sami Tuomisen teos ”Sukupolvenvaihdoksen verotus”. Sukupolvenvaihdoshuojennuksella on suuri taloudellinen merkitys saajalleen. Tutkielman perusteella kuitenkin havaitaan, että huojennuksen edellytykseksi asetetun jatkamisvaatimuksen täyttyminen on monissa tapauksissa epävarmaa. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltuvuus onkin suositeltavaa varmistaa ennakkoratkaisuhakemuksella lähestulkoon kaikissa muissa tilanteissa kuin niissä, joissa lähiomaiselle lahjoitetaan vähintään 10 % osakkeista ilman rajoituksia ja luovutuksensaaja valitaan yhtiön hallituksen jäseneksi tai toimitusjohtajaksi. Jatkamisvaatimuksen tulkinta on erityisesti alaikäisen perinnönsaajan kohdalla muodostunut selkeästi tiukemmaksi, kuin millaiseksi lainsäätäjän voidaan katsoa sen tarkoittaneen. Jatkamisvaatimuksen sisällön tarkempi määrittely lainsäätäjän taholta selkeyttäisi oikeustilaa monen tulkinnanvaraisen kysymyksen osalta. Siirretty Doriasta
|
|---|