Kveenin kieli ja kulttuuri kahdessa päiväkodissa Pohjois-Norjassa - kielen elvyttämistä ja vähemmistökulttuurin välitystä
Kveenin kieli eli kainunkieli kuuluu uhanalaisiin kieliin, koska se ei enää ole vanhemmilta lapsille luonnollisessa kommunikaatiossa välittyvä kieli. Artikkelissa analysoidaan Engeströmin (1987) toiminnan teorian avulla kveenin kielen ja kulttuurin elvyttämistä kahdessa pohjoisnorjalaisessa päiväkod...
Published in: | Lähivõrdlusi. Lähivertailuja |
---|---|
Main Author: | |
Format: | Article in Journal/Newspaper |
Language: | Finnish |
Published: |
Estonian Association for Applied Linguistics
2014
|
Subjects: | |
Online Access: | https://hdl.handle.net/10037/25664 https://doi.org/10.5128/LV24.06 |
Summary: | Kveenin kieli eli kainunkieli kuuluu uhanalaisiin kieliin, koska se ei enää ole vanhemmilta lapsille luonnollisessa kommunikaatiossa välittyvä kieli. Artikkelissa analysoidaan Engeströmin (1987) toiminnan teorian avulla kveenin kielen ja kulttuurin elvyttämistä kahdessa pohjoisnorjalaisessa päiväkodissa. Vain toisessa kuvatuista päiväkodeista pyrittiin kveenin kielen elvytykseen ns. kielipesämenetelmää käyttäen. Tähän toimintaan osallistuvat (päiväkodin työntekijät, vanhemmat, kunnan opetustoimen edustajat, paikkakunnan kveenin kieltä osaavat henkilöt) muodostivat toimintayhteisön. Analyysi osoittaa, että kveenin kielen elvytyksessä vastuu toiminnasta oli pääasiassa päiväkotien henkilökunnalla. Työhön oli saatavissa rajallinen määrä toimintavälineitä, kuten kveenin kieltä osaavia työntekijöitä tai kveeninkielisiä oppimateriaaleja. Toiminnan tuloksena lapsille kehittyi reseptiivinen kielitaito ainakin joissakin rutiininomaisissa kielenkäytön tilanteissa. Kielipesämäinen toiminta muutti lisäksi kieliasenteita kielipesän toimintayhteisössä, ja se myös lisäsi kveenin kielen käyttöä joidenkin kielipesään osallistuvien lasten perheissä. Tämä voidaan nähdä esimerkkinä ekspansiivisesta oppimisesta kieltä elvyttävässä toimintayhteisössä. Kven language in Northern Norway, earlier considered a dialect of Finnish, is since 2005 o'cially acknowledged as a minority language. It is endangered because it is no longer transmitted from parents to children in natural communication. In this article, the revitalization of the Kven language and culture is analyzed using the activity theory developed by Engeström (1987). #e material consists of interviews conducted in two municipalities and two kindergartens where Kven language and culture were taught. Comparisons are made with “language nest” (immersion kindergarten) activities, especially with the successful revitalization of Inari Sámi in Finland. Language revitalization by means of language immersion was the goal in only one of the kindergartens, and those who participated in the ... |
---|