Kunnanjohtajan johtajasopimus, sen rooli ja merkitys kunnan johtamisessa

Hallintotieteiden alaan kuuluvan väitöskirjani tutkimuskohteena on kunnanjohtajan johtajasopimus, sen rooli ja merkitys kunnan johtamisessa. Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata kunnanjohtajan johtajasopimusta ja siihen liittyviä käytäntöjä sekä ymmärtää johtajasopimuksen roolia ja merkitystä kunnan...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kurkinen-Supperi, Anu
Other Authors: Johtamiskorkeakoulu - School of Management, University of Tampere
Format: Doctoral or Postdoctoral Thesis
Language:Finnish
Published: Tampere University Press 2016
Subjects:
Online Access:https://trepo.tuni.fi/handle/10024/99614
Description
Summary:Hallintotieteiden alaan kuuluvan väitöskirjani tutkimuskohteena on kunnanjohtajan johtajasopimus, sen rooli ja merkitys kunnan johtamisessa. Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata kunnanjohtajan johtajasopimusta ja siihen liittyviä käytäntöjä sekä ymmärtää johtajasopimuksen roolia ja merkitystä kunnan johtamisessa. Johtajasopimusta tarkastelen sekä kirjallisena sopimuksena että käytäntönä ja menettelytapana kunnan johtamisessa. Tutkimukseni tavoitteena on uuden tiedon tuottaminen suhteellisen vähän tutkitusta johtajasopimusaihepiiristä ja johtajasopimuksen kehittäminen kuntajohtamisen käytännössä. Tutkimukseni empiiristä osuutta taustoitan lähestymällä kunnanjohtajan johtajasopimusta sopimuksellisuuden näkökulmasta suomalaisen dualistisen kuntajohtamisen viitekehyksessä. Perehdyn New Public Managementtiin eli uuteen julkisjohtamiseen ja siihen liittyvään sopimuksellisuuteen sekä suomalaisen kunnallishallinnon ja -politiikan olemukseen ja erityispiirteisiin. Kunnanjohtajan johtajasopimusta tarkastelen myös suhteessa yksityisen sektorin johtajasopimukseen. Tutkimukseni tieteenfilosofinen perusta on konstruktivismissa. Tutkimusstrategiaksi olen valinnut vertailevan laadullisen monitapaustutkimuksen. Tutkimuksessani sovellan Eisenhardtin (1989) teoriaa kehittävän tapaustutkimuksen prosessia ja analyysiä yhdistäen sitä Staken (1995) tulkinnallisempaan lähestymistapaan. Tutkimukseeni osallistui seitsemän kuntaa: Harjavalta, Hausjärvi, Hollola, Hämeenlinna, Jyväskylä, Järvenpää ja Kemijärvi. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostui tutkimuskuntien kirjallisista johtajasopimuksista ja kunnanjohtajien sekä kuntien johtavien luottamushenkilöiden haastatteluista. Haastattelut olivat luonteeltaan puolistrukturoituja, yksilö- tai ryhmämuotoisia asiantuntijahaastatteluita. Tutkimukseni tulosten perusteella kunnanjohtajan johtajasopimuksesta on löydettävissä New Public Managementin piirteitä, erityisesti myös sopimuksel-lisuuteen liittyviä elementtejä. Kunnanjohtajan johtajasopimuksen esikuvana voidaan pitää yksityisen sektorin ...