ZUR SCHRIFTLICHEN UNTERNEHMENSKOMMUNIKATION Dargestellt am Beispiel der kontrastiven Analyse einer deutschen und einer finnischen Mitarbeiterzeitscrift der UPM-Kymmene Corporation, Norland Schwalbe und Paperivirta.

• Main Author: JYRKINEN, TIIA
• Other Authors: Kieli-ja käännöstieteiden laitos - School of Modern Languages and Translation Studies, Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities, University of Tampere
• Format: Master Thesis
• Language: German
• Published: 2004
• Subjects: Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture; Suomalainen; Nordland
• Online Access: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/92037

Hakutermit: henkilöstölehti, kirjallinen yritysviestintä, kontrastiivinen tekstitutkimus Tämän yritysviestinnän alaan kuuluvan kontrastiivisen tekstitutkimuksen kohteena ovat henkilöstölehdet. Tapaustutkimuksessa vertaillaan UPM-Kymmene Oyj:n suomalaista ja saksalaista henkilöstölehteä, Paperivirtaa ja Nordland Schwalbea, toisiinsa laadullisin menetelmin. Tutkimuksen päämääränä on esitellä kontrastiivisen analyysin avulla lehtien yhtäläisyyksiä ja eroja, ja pohtia mahdollisten erojen kulttuurisidonnaisuutta. Tutkimus jakautuu kahteen osaan, teoreettiseen viitekehykseen ja empiiriseen analyysiin. Teoriaosassa käsitellään yritysviestinnän ja henkilöstölehtien erityispiirteitä, viestinnän ja kulttuurin yhteyttä sekä kontrastiivisen tekstitutkimuksen käsitteitä. Kulttuurierojen tutkimiseksi kirjallisessa viestinnässä esitellään suullisen ja kirjallisen viestinnän tutkimuksen yhtäläisyyksiä, ja keskitytään interpersoonallisuuden käsitteeseen. Teoriaosan lopussa paneudutaan tekstiluokitteluun ­ sanomalehdistön tekstilajit ja tekstiluokat esitellään lähtökohtana henkilöstölehtien tekstilajiluokittelulle. Empiirinen osio jakautuu neljään osaan ja perustuu sekä haastattelututkimuksiin että lehtien kontrastiiviseen analyysiin. Ensimmäisessä osassa haastattelututkimukset selventävät lehtien taustoja, eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Toisessa osassa keskitytään lehtien typografiseen vertailuun, minkä jälkeen kolmannessa osassa suoritetaan tekstilajitutkimus ja kahden tekstilajin, kertomuksen ja henkilöstöuutisen, teemojen vertailu. Viimeisessä osassa keskitytään henkilöstölehtien kielen tutkimiseen: erityisesti tarkastellaan lukijan puhuttelua ja kirjoittajan viittaamista itseensä. Tutkimuksessa saatiin selville, että lehtien välillä on paljon eroja: eroja löytyi analyysin jokaisessa neljässä osassa. Lehdet ovat vuodelta 2002 ja kyseisenä vuonna ne ovat olleet sekä ulkoisesti että tutkittujen teemojen ja kielen suhteen eroavaisia. Suomalainen henkilöstölehti käyttää mm. voimakkaampia värejä ja suurempia kuvia, sisältää ...