Maria Feodorovan laulupolut. Vienankarjalaisen kansanlaulajan repertuaari musiikkisukupolven rakentajana

• Main Author: Niiranen, Elina
• Other Authors: Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities, University of Tampere
• Format: Doctoral or Postdoctoral Thesis
• Language: Finnish
• Published: Tampere University Press 2013
• Subjects: musiikkisukupolvi; riimillinen laulu; kansanlaulu; Vienan Karjala; repertuaari; Viena Karelia; musical generation; song tradition; rhytming folksong; song pathway; Musiikintutkimus - Music Studies; Jota; Laaja; Laulaja; karelian
• Online Access: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/68221

Miksi suomenkieliset laulut muodostuivat tärkeiksi ennen sotia syntyneelle sukupolvelle Vienan Karjalassa? Miksi näitä riimillisiä lauluja laulettiin Vienassa ja millaisia merkityksiä laulut kantoivat? Tutkimus “Maria Feodorovan laulupolut - Vienankarjalaisen kansanlaulajan repertuaari musiikkisukupolven rakentajana” -kuvaa yhden laulajan lauluohjelmiston avulla riimillisten laulujen esitysyhteyksiä ja laulujen saamia merkityksiä Venäjän pohjoisessa Karjalassa. Tutkimus perustuu kirjoittajan laajaan ja monipuoliseen kenttätyöhön Vienan Karjalassa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa ja yhdeksän muun tutkijan keräämään aineistoon Vienan Karjalasta vuosien 1981–2004 välisenä aikana. Lauluaineiston lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään haastattelu- ja havainnointiaineistoa. Tutkimuksen pääkohteeksi valikoitunut laulaja Maria Feodorova (1909–2000) oli poikkeuksellisen taitava ja monipuolinen kansanmuusikko, jolla oli laaja lauluohjelmisto. Feodorovalta tallennettu ohjelmisto sisältää 126 laulua: rekilauluja, lastenlauluja, balladeja, arkkiveisuja, kalevalamittaisia runolauluja ja neuvostoaikaisia populaareja lauluja. Tutkimuksessa kuvataan musiikkikulttuurin muutosta, joka tapahtui tanssimusiikin tultua nuorison suosimaksi musiikinlajiksi. Erityisen suosion nuorison tanssiminen ja sen myötä tanssien säestyksenä lauletut piirileikkilaulut saavuttivat 1900-luvun alussa. Sosialismin myötä syntyneen poliittisen nuorisoliikkeen toiminta Venäjän Karjalan kylissä toi mukanaan uudenlaisia sisältöjä lauluihin. Myös laulujen esityskäytännöt muuttuivat niiden siirryttyä osaksi kerhotalojen ohjelmallista toimintaa. Tutkimuksessa kuvataan lauluja myös musiikkianalyyttisesti. Tehdyn analyysin perusteella näyttää siltä, että riimillinen kansanlaulu ja sen erityistyyppi, rekilaulu, oli varioiva laulumuoto, jota laulajat sovelsivat erilaisissa käyttötilanteissa haluamallaan tavalla. Tanssimusiikin tulo Venäjän Karjalaan vakiinnutti lauluohjelmistoihin riimilliset kansanlaulut. Suomenkielisiä riimillisiä lauluja laulettiin paitsi ...