Epidemiology and Risk Markers of Autoimmune Diseases in Russian Karelia and in Finland

• Main Author: Kondrashova, Anita
• Other Authors: Lääketieteen laitos - Medical School, Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine, University of Tampere
• Format: Doctoral or Postdoctoral Thesis
• Language: English
• Published: Tampere University Press 2009
• Subjects: Autoimmuunitaudit; geenit; ympäristö; infektiot; tyypin 1 diabetes; keliakia; kilpirauhasen tulehdus; Autoimmune diseases; genes; environment; infections; type 1 diabetes; celiac disease; thyroid autoimmunity; Virologia - Virology; karelia*
• Online Access: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/66457

Autoimmuunitaudit syntyvät kun elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää omia kudosrakenteita kohtaan. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että useimpien autoimmuunitautien syntyä säätelevät sekä geneettiset että elinympäristöön liittyvät tekijät. Autoimmuunitaudeille altistavia geenejä on tunnistettu jo lukuisia, mutta ympäristötekijöistä ja niiden vuorovaikutuksista riskigeeninen kanssa tiedetään paljon vähemmän. Ympäristön vaikutuksen puolesta puhuvat mm. se, että vain 20-50 %:ssa sellaisista identtisistä kaksospareista, joista vähintään toisella on autoimmuunitauti, molemmat sairastuvat samaan tautiin. Lisäksi autoimmuunitaudit ovat yleistyneet niin nopeasti, että nousua ei voi selittää geneettisillä tekijöillä, vaan ympäristötekijöillä on todennäköisesti tärkeä osuus tässä ilmiössä. Näihin epäiltyihin ympäristöperäisiin tekijöihin kuuluvat erityisesti tietyt virusinfektiot (esim. enterovirukset) ja ravintotekijät (esim. D-vitamiini), jotka voivat vaikuttaa autoimmuunitautien riskiin. Autoimmuunitautien patogeneesiä välittää immunologinen prosessi, joka etenee yleensä hitaasti ja joka voidaan todeta osoittamalla kohdekudokseen suuntautuvia autovasta-aineita verenkierrosta. Keliakiassa transglutaminaasi-entsyymiä vastaan kohdistuvien autovasta-aineiden (tTGA) osoittamisesta on tullut tärkeä diagnostinen testi ja lisäksi keliakiassa esiintyy muita autovasta-aineita sekä vasta-aineita ravinnon gliadiinia vastaan. Tyypin 1 diabeteksessa esiintyy puolestaan haiman saarekesoluihin kohdistuvia autovasta-aineita, joita voidaan käyttää riskiyksiöiden tunnistamiseen (saarekesoluvasta-aineet, ICA; insuliiniautovasta-aineet, IAA; glutamiinihappodekarboksylaasia vastaan kohdistuvat autovasta-aineet, GADA; proteiinityrosiinifosfataasiperheeseen kuuluvaa insulinooma-antigeeni 2:ta kohtaan suuntautuvat autovasta-aineet, IA-2A; sekä sinkin kuljettajaproteiinia (sinkki-transporter 8, ZnT8A) kohtaan suuntautuvat autovasta-aineet. Kilpirauhasen autoimmuunisairauksissa todetaan puolestaan autovasta-aineita ...