| Summary: | Tiivistelmä. Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkin suvun merkitystä saamelaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimukseni tarkoitus on selvittää miten varhaiskasvattaja voi työssään tukea lapsen yhteyttä sukuunsa. Tutkimuskysymykseni on “Millainen on suvun merkitys saamelaisessa varhaiskasvatuksessa”. Tutkimuskysymykseni lisäksi pohdin sitä, mikä merkitys suvulla ja sen alueella on lapselle. Saamelaisille suku ja suvun perinteinen alue ovat erittäin tärkeitä ja liittyvät vahvasti identiteettiin. Tämä tutkimus on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus. Tutkimukseni kirjallisuutta ovat varhaiskasvatusta ja saamelaista varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat, saamelaisuutta ja sukua käsittelevät aiemmat tutkimukset sekä muu kirjallisuus. Ensin avaan kirjallisuuden pohjalta mitä suku merkitsee saamelaisille, ja sen jälkeen tutkin mitä varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat sanovat suvun merkityksestä lapselle. Tutkimukseni mukaan suvulla on tärkeä rooli lapsen saamenkielen ja kulttuurin välittäjänä, identiteetin luojana sekä varhaiskasvatuksen resurssihenkilöinä. Varhaiskasvattaja voi tukea sukuyhteyttä työssään toimintatuokioissa ja arjen toiminnoissa. Toimintatuokioissa varhaiskasvattaja ottaa tietoisesti huomioon lasten suvun jäsenet sukupuiden ja kuvien avulla. Arjen toiminnoissa varhaiskasvattaja luonnollisesti juttelee suvuista ja sukujen alueista lapsille ja vahvistaa lasten identiteettiä kertomalla positiivisia tarinoita suvusta. Varhaiskasvattaja voi rohkaista vanhempia ja lapsia kyläilemään sukulaisten luona ja käyttämään saamenkielisiä sukusanoja. Lisäksi tutkimukseni osoitti, että paikkaperustaista kasvatusta voidaan hyödyntää saamelaislasten identiteetin tukemisessa.Soga mearkašupmi sápmelaš árrabajásgeassimis. Čoahkkáigeassu. Dán kandidáhta dutkamušas dutkkan soga mearkkašumi sápmelaš árrabajásgeassimis. Dutkamuša dárkkuhussan lea čielggadit mo árrabajásgeassi sáhttá barggustis doarjut máná oktavuođa iežas sohkii. Mu dutkamušgažaldat lea “Makkár lea soga mearkkašupmi sápmelaš árrabajásgeassimis”. Dutkamušgažaldaga lassin guorahalan dan, makkár mearkkašupmi sogas ja soga ássanguovllus lea mánnái. Sápmelaččaide sohka ja soga árbevirolaš guovlu leat hui dehálaččat ja laktásit nannosit identitehtii. Dát dutkamuš lea kvalitehtalaš dutkamuš ja dutkamušmetodan lea girjjálašvuođageahčastat. Dutkamuša girjjálašvuohtan leat áššegirjjit, mat stivrejit árrabajásgeassima ja sápmelaš árrabajásgeassima, árat dutkamušat, mat gieđahallet sápmelašvuođa ja soga sihke eará girjjálašvuohta. Vuosttamužžan raban girjjálašvuođa vuođul dan, maid sohka mearkkaša sápmelaččaide. Dan maŋŋá dutkkan, maid árrabajásgeassima stivrejeaddji áššegirjjit gávnnahit soga mearkkašumis mánnái. Dutkamuššan mielde sogas lea dehálaš rolla máná sámegiela ja kultuvra gaskkusteaddjin, identitehta hábmejeaddjin sihke árrabajásgeassima resursaolmmožin. Árrabajásgeassi sáhttá doarjut sohkaoktavuođa barggustis doaibmabottuid ja árgga doaimmaid bokte. Doaibmabottuin árrabajásgeassi sáhttá diđolaččat váldit vuhtii máná soga lahtuid sohkamuoraid ja govaid vehkiin. Árgga doaimmain árrabajásgeassi lunddolaččat ságastallá sogaid ja sogaid guovlluid birra mánáide ja nanosmahttá mánáid identitehta muitalemiin positiiva muitalusaid soga birra. Árrabajásgeassi sáhttá movttiidahttit vánhemiid ja mánáid galledit fulkkiid luhtte ja geavahit sámegielat fuolkenamahusaid. Dan lassin dutkamuššan čajehii, ahte sámemánáid identitehta sáhttá nannet guvlui vuođđuduvvi bajásgeassima bokte.
|
|---|