KUINKA MAHOTTOMASTI NÄÄ TEKKIIT:juhlakirja Harri Mantilan 60-vuotispäivän kunniaksi

• Main Authors: Brunni, S. (Sisko), Kunnas, N. (Niina), Palviainen, S. (Santeri), Sivonen, J. (Jari)
• Format: Book
• Language: Finnish
• Published: University of Oulu 2018
• Subjects: Eira; Finn; Harri; Heikkinen; Korkea; Kunnas; Lehtola; Marjatta; Pekka; Sanoa; Saviniemi; Ura; Uran; Vaattovaara; Vesa; meänkieli
• Online Access: http://urn.fi/urn:isbn:9789526221120

Esipuhe Harri Mantila on poikkeuksellinen professori. Näyttää siltä, että kaikessa, mihin Harri ryhtyy, hän myös onnistuu. Harri on poikkeuksellisen taitava opettaja ja esiintyjä, hallintotyötäkään pelkäämätön esimies ja tiedekunnan koulutusdekaani sekä hämmästyttävän oivaltava ja ahkera tutkija. Kaiken lisäksi Harri on mitä verrattomin kollega, jonka 60-vuotispäivää tämä käsillä oleva artikkelikokoelma juhlistaa. Kokoelma koostuu tavalla tai toisella Harrin tieteelliseen uraan liittyneiden kollegoiden artikkeleista. Teoksen sivuilla käsitellyiksi tulevat Harria kiinnostaneet ja kiinnostavat kielentutkimuksen alat, kuten dialektologia, sosiolingvistiikka, vähemmistökielet, kielipolitiikka, tekstintutkimus sekä suomen ja unkarin välinen sukukieliyhteys. Harrin lapsuuden elinpiirissä Parkanossa puhuttiin useita eri kielimuotoja, mistä juontaa juurensa hänen kiinnostuksensa murteisiin ja kielen variaatioon sekä lopulta hakeutuminen suomen kielen opintojen pariinkin vuonna 1979. Kollegat ja Harrin lukuisat oppilaat ovat saaneet kuulla suuren määrän elämänmakuisia anekdootteja Parkanon kieliyhteisöstä. Harri itse kuvaa lapsuutensa kielimaiseman vaikutusta näin: ”Jostakin syystä ne sukukieletkin murtautuivat tajuntaan jo aika varhain. Kyllä ne murteet ja sukukielet olivat niitä, jotka siinä suomen kielessä kiinnostivat kovasti.” Perheen perustaminen kuhmolaisen Meeri Haverisen kanssa toi Harrin kontaktiin kainuulaisten murteiden kanssa, ja elämän ja uran järjestyminen Oulussa puolestaan mahdollisti Harrille pohjoispohjalaisten murteiden seuraamisen ja tutkimisen. Tämän taustan pohjalta tuoreen taatan on varmasti kiinnostavaa seurata, miten pojantyttären Ellin idiolekti kehittyy. Harri aloitti työskentelyn Oulun yliopiston suomen kielen oppiaineessa vuonna 1983. Uransa aikana hän on ehtinyt toimia amanuenssina, assistenttina, yliassistenttina, lehtorina, apulaisprofessorina sekä professorina. Monenlaiset hallinnolliset tehtävät ovat myös pitäneet miehen kiireisenä kaikkina näinä vuosina. Mainittakoon merkittävimpinä hallinnollisina työtehtävinä varadekaanin ja koulutusdekaanin pestit, joita Harri on hoitanut vuosina 1997–1999 ja vuodesta 2014. Harrin kokonaisvaltaisista organisaatiokyvyistä ja taidosta hallita joukkoja olemme saaneet nauttia humanistisen tiedekunnan suuren muuton aikana. Parisatapäinen tutkijajoukko muutti kampusalueella toisiin tiloihin elokuussa 2018, ja Harri sai tehtäväkseen toimia muuttokenraalina. Muuton pitkällisten valmistelujen ja Harrin suunnitelmallisuuden ansiosta muutto onnistui hallitusti ja järjestelmällisesti. Väitöskirjansa Harri kirjoitti peräpohjalaisista murteista ja ennen kaikkea h:sta. Kirjan korkean tieteellisen tason lisäksi se muistetaan otsikosta Ei tääläkhän senthän jokhaishen sanhan hootakhan panna, mikä kuvastaa Harrin joviaalia luonnetta. Oulun murteen tutkimuksesta muotoutui Harrin myöhemmälle uralle keskeinen teema. Harrin magnum opus, jonka hän kirjoitti yhteistyössä Matti Pääkkösen kanssa, sai nimekseen Oulun seudun murteen vokaalisto. Historia, muutos ja variaatio. Tuntemuksensa suomen murteista ja kielen variaatiosta Harri on välittänyt myös niille sadoille opinnäytteiden tekijöille, joiden tutkielmia Harri on ohjannut. Harri opiskelijoineen on ollut tuttu näky myös puhutun suomen tutkijoiden valtakunnallisissa Miten suomi puhuu -seminaareissa. Viimeaikaisimpia tutkimusintressejä ovat olleet tekkiin-tyyppiset imperfektit ja nää-pronominin käyttö. Harrin pitkäaikainen haave – kokoomateos Oulun seudun kielitilanteesta – on juuri hyväksytty SKS:n julkaisusarjaan, ja se ilmestyy vuonna 2019. Lukuvuoden 1986‒1987 Harri työskenteli UKANin lähettämänä suomen kielen ja kulttuurin vierailevana lehtorina Unkarissa Debrecenin yliopistossa. Tämä vuosi oli merkittävä Harrin uran kannalta, sillä tuona aikana syntyi hänen kiinnostuksensa myös suomen ja unkarin kontrastiivista tutkimusta kohtaan. Tämän aihepiirin tuloksia Harri on esitellyt muun muassa monografiassaan Suomen ja unkarin nominaalisten verbimuotojen kontrastiivista syntaksia ja semantiikkaa. Unkarissa viettämänsä vuoden aikana Harri myös solmi lukuisia tutkimus- ja opetuskontakteja unkarilaisiin kollegoihinsa, ja tämä yhteys on kestänyt näihin päiviin saakka. Samoin on säilynyt myös rakkaus unkarin kieleen. Vuonna 1998 Harri siirtyi suomen kielen lautakunnan jäseneksi. Lautakunnan jäsenyyttä kesti kaikkiaan 12 vuotta, ja siitä yhdeksän vuoden ajan Harri toimi kielilautakunnan puheenjohtajana. Voidaan sanoa, että Harrin vaikutus suomalaiselle kielenhuollolle on ollut merkittävä. Harri linjasi puheenjohtajakautenaan, että kielenkäyttöä on ohjattava vuorovaikutteiseen, demokraattiseen ja kielen kansallista käyttökelpoisuutta vahvistavaan suuntaan. Toimiessaan suomen kielen lautakunnassa Harrin tutkimusintressit laajenivat kielen variaation alalta kielipolitiikan ja kielensuunnittelun puolelle. Tästä oli myöhemmin paljon hyötyä, kun Harri oli mukana pohjoisia vähemmistökieliä tutkivissa hankkeissa. Näissä arvostettiin Harrin näkemyksiä ja teoreettista osaamista vähemmistökielten standardisaatioon liittyvissä kysymyksissä. Harrin ura fennistinä, fennougristina, verkostoitujana ja hallinnoijana huipentui 12. kansainvälisen fennougristikongressin presidenttiyteen Oulussa elokuussa 2015. Kongressissa oli 425 osallistujaa 21 eri maasta. Kongressin lämmin ilmapiiri, korkea tieteellinen taso sekä mieleenpainuva oheisohjelma säilyvät kaikkien asianosaisten mielissä pitkään. Oululaisten suomen kielen opiskelijoiden keskuudessa Harri on kuuluisa innostavista ja vauhdikkaista luennoistaan. Hän elävöitti luentojaan ja aktivoi opiskelijoitaan jo 1980-luvulla, jolloin perinteinen opettajajohtoinen luennointi oli vielä yleistä. Eräänkin hänen entisen suomen oppilaansa opiskelu sai ensimmäisen Harrin luennon jälkeen uuden suunnan. Edellisen illan opiskelijajuhlien jälkeinen yritys paeta aamuluennolla takariviin ei auttanut: koska Harrilla on ilmiömäinen nimimuisti, hän poimi nimeltä mainiten takarivin opiskelijan analysoimaan taululle kirjoitettua rakennetta. Harrin kursseilla keskustellaan ja osallistutaan. Onneksi Harrin elämään on kuulunut kaikkien näiden vuosien aikana myös paljon muutakin kuin työ. Monet kerrat olemme saaneet nauttia Mantilan perheen vieraanvaraisuudesta heidän kodissaan. Harrin monista harrastuksista mainittakoon puutarhanhoito ja lavatanssit. Ovatpa kollegat päässeet myös Harrin tanssioppiin, milloin polkan, milloin jiven askelia opiskelemaan. Välillä elämä on ollut työpaikankin käytävällä yhtä tanssia. Tämän juhlakirjan avulla haluamme onnitella pitkäaikaista esimiestämme ja mainiota kollegaamme hänen täyttäessään 60 vuotta ja toivottaa hänelle kaikkea hyvää tulevaisuudessa. Toimittajat Sisällys Esipuhe Sisällysluettelo Meänkieli ja -h- Tornion murteesta meänkieleen. Reaaliaikainen tutkimus Ruotsin Ylitorniolta 1966–1992 Heikki Paunonen Sosiolingvistiikka Savolaismurteiden muuttuva morfosyntaksi: seuruukohteena neljän sukupolven perhe Marjatta Palander Diftonginreduktio Rantsilassa 2000-luvun kynnyksellä Elina Palola Sydämellisiä kirjeitä talvisodasta. Hämäläisten sotilaiden kiitoskirjeet aikansa kielen ja kirjeenvaihtokulttuurin heijastajina Liisa Mustanoja Stadi imitoituna Johanna Vaattovaara, Niina Kunnas & Maija Saviniemi Tavallisuus puhekielessä. Keski- ja pohjoispohjalaisten puhekieltä koskevia kielikäsityksiä Tommi Kurki Teksti ja politiikka Tekstilajin normit kypsyysnäytteen arvioinnissa: fokuksessa tiivistelmän aikamuodot Anne Mäntynen Variaationtutkimus ja kielenhuolto Pirkko Nuolijärvi Elämää kielimaisemassa: kirjat yliopistolaisten julkaisuina Pirjo Hiidenmaa Somen setämies: määrästä ja merkityksistä Vesa Heikkinen Vähemmistöyhteisöt Henkilönnimien variaatiosta kolmikielisessä Raisin kunnassa Anna-Riitta Lindgren Lantalaisia Suomesta ja suomalaisia Lannasta – vai kuinka se entiseen aikaan menikään? Kirjalliset lähteet kertovat Eira Söderholm Unkari-yhteydet Finn bűnügyek magyar kontextusban, avagy egyes fordítói kihívások krimik fordítása során Edit G. Bogár A Kárpát-medencében élő magyar közösségek helyzete Enikő Molnár Bodrogi Epilogi Heittiö, lurjus, hiippari, kanalja – senkin häpeämätön satiiri, kukko, obseeni, roikale! Harri Mantila suomalaisen kioskikirjallisuustutkimuksen uranuurtajanalkuna Veli-Pekka Lehtola