How to maintain naturalness in nature-based tourism resorts? : approaches to assessments of landscape quality for tourism planning

• Main Author: Uusitalo, Marja
• Other Authors: fi=Yhteiskuntatieteiden tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
• Format: Doctoral or Postdoctoral Thesis
• Language: English
• Published: fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland| 2017
• Subjects: Arctic; Levin; Lapland
• Online Access: http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/62842

This thesis addresses how nature-based tourism resorts should maintain naturalness while also building the capacity to accommodate an increasing number of visitors. Considering tourists’ perceptions of compact building patterns is part of the solution. Therefore, impact of land use on landscape quality in those resorts that aim at encouraging year-round tourism is assessed. The ecosystems’ functioning and tourists’ perceptions are aspects of landscape quality that are focused on in this thesis, which is comprised of four sub-studies. The study used multisource data and Geographical Information System (GIS), and was carried out in the Levi and Ylläs tourism resorts in Finnish Lapland. The case study areas were selected as being representative of the traits of the development and growth likely to occur among Nordic tourism resorts. Their landscape quality was viewed based on six attributes and four methods. The assessments of landscape structure focused, first, on land use at the high altitudes of the fell landscape and land-use impacts on ecological carrying capacity in the resorts, and second, on connectivity of wildlife habitats, wilderness quality and accessibility of natural landscapes via summer trails in Levi. Landscape character zoning and Least-Cost Path (LCP) –modelling were used as the methods. The relationship of tourists’ landscape preferences to the amount of nature and compact building patterns were examined through the use of a questionnaire, which involved image-edited photos of different building patterns. Additionally, tourists’ and local residents’ spatial perceptions of Ylläs were analyzed. The differences in the ways of perceiving the environment and nature areas were interpreted based on the contents and structures of the mental maps. The results of the assessments of landscape structure showed that land use in the resorts have been quite ecologically sustainable and, therefore, have provided opportunities for various kinds of nature experiences in the frontcountry. It is likely to matter especially to first-time visitors, seniors and families with young members, since the quality of their nature experiences may be formed based on nearby nature. When growth strategies direct the new infrastructure in summit and upper-slope zones, resilience of the ecosystems weakens. The use of land within a built-up area for further construction narrows habitats of wilderness and arctic-alpine species in the frontcountry and, as a result, the diversity of nature experiences is decreased. Based on the landscape preferences, eco-efficient compact building patterns affect tourists, who wish to have their accommodations close to nature. Referring to the results of mental mapping, a growing number of tourists are likely to consider nature areas inaccessible if natural elements decrease in built-up areas. The findings of this thesis suggest that nearby nature is considered an important part of servicescapes of the nature-based tourism resorts in Nordic countries and that wilderness characteristics of the frontcountry are fostered. Nearby nature with its high quality trails that are designed for year-round use enables tourists to enjoy nature and encourages them to enter into unfamiliar nature areas, which can feel even frightening at the beginning, and to stay on trails to protect habitats. One solution is a green infrastructure that fosters functional connectivity of ecosystems, functions to limit land-use intensification and provides a basic structure for the trail network in the frontcountry. The findings suggest that landscape planning is needed in nature-based tourism resorts to direct the future land use in order to protect high altitudes and to maintain naturalness of the built-up areas. For this process, the expertise of landscape architects and landscape ecologists, interactive devices for collecting tourists’ perceptions of landscape quality and regular monitoring program of landscape changes are needed. These means assist in negotiating growth strategies and limits of acceptable changes. Additionally, they tell the growing numbers of environmentally aware tourists that the tourism resort promotes sustainability. To build on the findings of this thesis, areas of need for future research studies are suggested. This research was based on two case study areas and, therefore, additional research could serve to verify the outcomes concerning, in particular, the role of the frontcountry and principles for a green infrastructure in nature-based tourism resorts. Neljästä osatutkimuksesta koostuvassa työssä pohditaan, kuinka luonnonläheisinä matkailukeskusten tulisi säilyä matkailijamäärien kasvaessa ja ympärivuotiseen matkailuun pyrittäessä. Siksi tutkimuksessa tarkastellaan maankäytön vaikutuksia maiseman laatuun. Monilähde- ja paikkatietoaineistoa hyödyntänyt tutkimus toteutettiin Levin ja Ylläksen matkailukeskuksissa. Näiden katsottiin edustavan pohjoismaisten matkailukeskusten yleistä kehityssuuntaa. Levin ja Ylläksen maisemia analysoitiin ekosysteemien toimintakykyä ja matkailijoiden maisemakokemuksia kuvaavan kuuden laatuominaisuuden ja neljän menetelmän avulla. Maisemarakenneanalyyseissa tarkasteltiin selänteiden lakialueiden ja ylärinteiden maankäyttöä ja niiden vaikutuksia keskusten ekologiseen kantokykyyn sekä Levillä elinympäristölaikkujen kytkeytyneisyyttä, maisemien erämaisuutta ja vetovoimaisten luontoalueiden saavutettavuutta kesäreittejä käyttäen. Apuna käytettiin maisemavyöhykkeitä ja pienimmän kustannuksen polku (Least-Cost Path) -menetelmää. Matkailijoiden suhtautumista rakentamisen luonnonläheisyyteen ja tiiviyteen selvitettiin maisemapreferenssikyselyllä, joka sisälsi erilaisia rakentamistapoja ilmentäviä kuvasarjoja. Lisäksi tarkasteltiin Ylläksen matkailijoiden ja alueen asukkaiden mielikuvakarttoja. Niiden symboleja ja tila- ja etäisyyssuhteita analysoimalla tutkittiin eroja ihmisten tavoissa lukea matkailukeskuksen ympäristöä ja havainnoida luontoalueita. Maisemarakenneanalyysit osoittivat, että matkailukeskusten maankäyttö on ollut ekologisesti melko kestävää ja tarjonnut mahdollisuuksia monipuolisiin lähiluontokokemuksiin. Lähiluonto on erityisen tärkeä ensikertalaisille, ikääntyneille ja lapsiperheille, koska heidän luontoelämyksensä voivat perustua pitkälti lähiluontoon. Jos matkailukeskuksen kasvustrategia suuntaa rakentamista ylärinteille ja lakialueille, ekosysteemien kyky sietää ja sopeutua muutoksiin heikkenee. Rakennetun alueen tiivistäminen puolestaan kaventaa erämaa- ja tunturilajien elinmahdollisuuksia lähiluonnossa, mikä yksipuolistaa luontoelämyksiä. Maisemapreferenssien perusteella tiivistäminen vaikuttaa myös matkailijoihin, jotka haluavat majoittua luonnon keskelle. Mielikuvakarttojen perusteella yhä useampi matkailija alkaa kokea lähiluonnon saavuttamattomaksi, mikäli luontoelementit vähentyvät rakennetussa ympäristössä. Tutkimustulokset kannustavat pitämään lähiluontoa tärkeänä osana pohjoisten matkailukeskuksen palveluympäristöjä ja vaalimaan sen erämaisia piirteitä. Lähiluonto ja siellä kulkeva, ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu reitistö auttavat matkailijoita nauttimaan luonnosta ja tutustumaan ympäristöön, joka saattaa tuntua alussa vieraalta tai pelottavalta. Hyvin suunniteltu reitistö kannustaa matkailijoita liikkumaan luonnossa ja pysymään reiteillä. Yksi ratkaisu lähiluonnon vaalimiseen on toisiinsa kytkeytyneistä viher- ja luontoalueista muodostuva viherrakenne, joka rajoittaa voimakasta tiivistämistä ja jonne lähireitit sijoittuvat. Tutkimus osoittaa, että matkailukeskuksissa tarvitaan maankäyttöä ohjaavaa maisemasuunnittelua. Sen avulla suojataan lakialueita ja ylärinteitä sekä saadaan rakennettu alue säilymään mahdollisimman luonnonläheisenä. Suunnitteluun tarvitaan maisemaekologien ja maisema-arkkitehtien osaamista, matkailijoiden näkemyksiä ja maisemamuutosten systemaattista seurantaa. Tällä tietämyksellä palvellaan myös keskustelua kasvun periaatteista ja hyväksyttävän muutoksen rajoista sekä kerrotaan yhä ympäristötietoisemmille matkailijoille pyrkimyksistä kestävään matkailuun. Levin ja Ylläksen alueisiin perustuvat tulokset tarvitsevat tuekseen laajempaa tutkimusta erityisesti lähiluonnon merkityksestä ja matkailukeskusten viherrakenteesta.