| Summary: | Tarkastelen Lapin maaseudulta lähtöisin olevien nuorten elämänkulkua ja toimijuutta. Tutkimukseni edustaa tieteidenvälistä, kerronnallista ja feminististä elämänkulun tutkimusta, jossa on pitkittäistutkimuksen asetelma. Kohteena oleva ajanjakso ulottuu vuodesta 1990 vuoteen 2011. Tutkimuksessani kysyn, millaisia toimijuuden tiloja tutkimukseen osallistuvien elämänkuluissa on avautunut? Millaisia toimijuuden rakentumiseen liittyviä ydinepisodeja kertomuksista voidaan kiteyttää? Millä tavoin toimijuus sukupuolittuu kertomuksissa? Tarkoituksena on tuoda tutkimuskeskusteluun analyyseja kasvukeskusten ulkopuolelta lähtöisin olevien naisten ja miesten elämänkuluista. T utkimukseni taustalla on vuonna 1989 kyselyllä kerätty aineisto, jossa oli mukana 232 Kolarin, Posion ja Sodankylän kunnista kotoisin olevaa 18–25 -vuotiasta alemman tai ylemmän keskiasteen ammatillisen koulutuksen suorittanutta nuorta. He olivat työttöminä työnhakijoina tai erilaisin tukitoimenpitein sijoitettuna töihin. Tutkimukseni aineistoina painottuvat näiden henkilöiden kirjeet vuosilta 2001–2002 (N=29) ja lisäksi kirjeen kirjoittaneiden haastattelut vuodelta 2011 (N=10). Tutkimukseni paikantuu Lappiin. Tutkimuksessa mukana olevien henkilöiden elämänkulkua määrittää paikan vaihtaminen. Analysoin, millä tavoin ja millaista toimijuutta elämänvalinnat tuottavat toimijuusanalyysiin liittyvien modaliteettien eli kykenemisen, täytymisen, voimisen, tuntemisen, haluamisen ja osaamisen vuoropuhelun avulla tarkasteltuna. Analyyseissa olen keskittynyt kertomusten ydinepisodeihin eli merkityksellisiksi kerrottuhin elämänkulun tapahtumiin, jotka toimivat toimijuuden rakennusaineina. Tutkimustulokseni osoittavat, että koulutusjärjestelmä ja yhteiskuntakehitys vaatimuksineen ovat rekrytoineet aikuistuvia nuoria koulutukseen, mutta tuottaneet monille pettymyksiä luomalla toteutumattomia toiveita valmistua työelämää varten. Koulutusalat eivät ole vastanneet työelämän odotuksia. Työuran avautumisen ehtona on ollut hakeutuminen kotipaikkakunnalta muualle koulutukseen tai sieltä kokonaan pois muuttaminen. Keski-iän kynnyksellä työurat ovat kuitenkin vakiintuneet ja omien lasten kohdalla uskotaan koulutuksen avaavan ovia työmarkkinoille. Toimijuuden tilat osoittautuvat Lapissa sukupuolittuneiksi erityisesti perinteisessä perhemallissa: nainen on kotona töissä ja mies kodin ulkopuolella. Nais- tai miestapaisuus saattoi purkautua niissä kertomuksissa, joissa haluttiin tehdä irtiotto entisestä uudenlaisten, omien tilojen löytämiseen. Naisten elämänkulussa lähteminen laajensi toimijuuden tilaa usein ristiriitaisten ja jännitteisten tapahtumien jälkeen. Miehet taas rakensivat uudenlaista toimijuuttaan useimmiten ammatillisen suuntautumisen kautta. This research examines the life course and agency of young people who were born and grew up in rural Lapland. The work represents an interdisciplinary, narrative and feminist study of life courses with a longitudinal research design spanning the period from 1990 to 2011. The research questions addressed in the work are: What kinds of spaces for agency have opened up in the life courses of the participants in the research? What kinds of essential episodes for agency can be pinpointed in the narratives and how is agency gendered in the narratives? One aim of the study is to introduce the research community to analyses of the life courses of women and men who were born and grew up outside of growth centres. Underpinning my study is a set of data (N=232) collected in a survey in 1989. The respondents were young people between the ages of 18 and 25 from the communities of Kolari, Posio and Sodankylä who held a lower or higher secondary-level vocational qualification. At the time, they were unemployed or working in placements created through various employment support measures. The focal data for the later stages of the research comprise letters (N=29) written by the original participants in the years 2001–2002 and interviews with a subset of them conducted in 2011 (N=10). My research is situated in Finnish Lapland. The life courses of the participants are characterized by their having had to move from one location to another. I analyse how choices in life produce agency and what kind of agency they produce, with agency defined here in terms of the interplay of six modalities: ability, obligation, opportunity, feeling, desire and competence. In the analyses, I have focused on essential episodes in the narratives, that is, events that the participants point to as being significant in their life course and that have helped them to create agency. The research shows that the educational system, as well as developments in society that brought new demands induced the young people to pursue an education but left many of them disappointed. The hopes instilled in them of qualifying for working life went unrealized, for the educational programmes available to them did not match the needs of the job market. Making a career at the time required moving away from home to get a qualification or moving away from one’s hometown altogether. However, today, on the threshold of middle age, the participants have stable careers and believe that education will open doors on the job market for their children. Spaces of agency in Lapland proved to be gendered, especially in the traditional model of the family: women work at home, men outside the home. Typical male and female behavior came to the fore in the narratives in which informants indicated a desire to break free from the past in order to find new spaces, spaces of their own. In the life courses of women, moving away expanded the space of agency, often after conflicts and tension-ridden events. For their part, men built new agency for themselves primarily through their choice of occupation.
|
|---|