Mikä luokaton lukio? : feministinen kouluetnografia luokattomuuden järjestyksissä

• Main Author: Yliraudanjoki, Virpi
• Other Authors: fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
• Format: Doctoral or Postdoctoral Thesis
• Language: Finnish
• Published: fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland| 2010
• Subjects: nongraded upper secondary school; feminist ethnography; phenomenology; power; epistemology; ontology; styles of acting and being; writing; poetic; luokaton opetus; lukio; lukiolaiset; valta; tieto; todellisuus; sukupuoli; sukupuolittuminen; opetustilat; koulukulttuuri; feministinen tutkimus; fenomenologia; etnografia; Pohjois-Suomi; Jota; Olen’; Northern Finland
• Online Access: http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61645; http://nbn-resolving.org/URN:NBN:fi:ula-20112101058

Tarkastelen tutkimuksessani, miten arjen käytännöt ja koulun rakenteet vaikuttavat pohjoissuomalaisen luokattoman lukion toimintaihanteen rakentumiseen. Tutkimuksen lähtökohtana on luokattoman lukion rakennemuutos. Arjen käytännöt ja koulun rakenteet kohtaavat kokemusten, tunteiden ja vallan risteymässä, jota pohdin luokattomuuden toimintaihanteen näkökulmasta. Kuvaan ja kyseenalaistan tutkimuksessani lukiolaisten sukupuolen tyylejä – erityisesti niitä käytäntöjä ja järjestyksiä, jotka sopeuttavat tyttöyteen. Avaan feminististä etnografista metodologiaa ja otan osaa tutkimusparadigmaa koskevaan diskurssiin tukeutuen tutkimukseni tieteenfilosofisiin lähtökohtiin. Feministisen etnografian metodologia perustuu todellisuuden ja tiedon liittoon, johon merkitykset kiinnittyvät, mutta jossa samalla jää tilaa uusille merkityksille. Kohdekoulu on pohjoissuomalaisessa kaupungissa oleva keskikokoinen, Lapinkulman lukio. Tutkimuksen metodologiana on feministinen etnografia, ja aineisto on kerätty havainnoiden, haastatellen ja kirjoitelmia keräten vuosina 2001–2003. Olen kerännyt tutkimusaineistoa tutustumisvierailuista vuonna 2001, varsinaisessa kenttätyössä vuonna 2002 ja kenttätyön loputtua vuonna 2003. Aineisto on analysoitu tutkimusta varten sovelletulla fenomenologis-hermeneuttisella metodilla, jossa tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarjoaa merkityksiä, joiden perusteella voidaan analysoida ja tulkita kokemusten, tunteiden ja vallan risteymää. Lapinkulman lukion luokattomuuden toimintaihanne muotoutuu tilojen, kontrollin ja ajan järjestyksissä sekä arjen käytännöissä. Näihin Lapinkulman opettajakunta on velvoitettu sopeuttamaan lukiolaiset. Tilojen järjestykset tarkoittavat tutkimuskoulun konkreettisia tiloja, joissa on erilaisia käytäntöjä ja joissa määritetään kuuliaisen lukiolaisen, ylioppilaan ja kansalaisen asentoa myös sukupuolistuvasta näkökulmasta. Lukiolaisille tarkentuvien sukupuolen tyylien perusteella poikia ymmärretään ja tytöiltä odotetaan kiltteyttä, kypsyyttä ja tottelevaisuutta. Kontrollin järjestykset ovat valvovia arkisia käytäntöjä, jotka luovat tutkittavan koulun luokattomuuden toimintaihannetta. Ajan järjestykset kiinnittävät koulun toimintaihanteen ajallisiin käytäntöihin. Ne tutkittavan koulun järjestykset ja arjen käytännöt, jotka rakentavat luokattomuuden toimintaihannetta, eivät täysin vastaa lukion rakennemuutoksen mukaista aitoa luokattomuutta. Tutkimuksessani korostuu, että sukupuolittunutta koulukulttuuria tulee problematisoida pyrittäessä kohti tasa-arvoista koulua. This research examines the way in which a northern Finnish nongraded upper secondary school constructs the nongraded educational ideal in its structures and everyday practices. The starting point of the study is the nongraded upper secondary school reform. School structures and everyday practices meet in the conjunction of experiences, feelings, and power, which I discuss within the frame of the nongraded education ideal. The research describes – also challenges – the adaptation of styles of acting and being among nongraded upper secondary school students. A special focus is on the identification of practices that contribute to adaptation to girlhood. The scientific and philosophical basis of this research unfolds feminist methodology from the viewpoint of ethnography and takes part in the current discourse on the research paradigm. The methodology of feminist ethnography builds on the conjunction of reality and knowledge, to which meanings adhere while room is also left for new meanings. The school under study, Lapinkulma, is an urban, middle-sized, nongraded upper secondary school situated in northern Finland. The research is based on the methodology of feminist ethnography, and the data has been collected through interviews, observation, and by collecting written material during the years 2001–2003. The data has been gathered first in 2001 during field visits, then in 2002 during the actual fieldwork, and after the fieldwork in 2003. The data has been analyzed by applying the research- based, phenomenological-hermeneutic method, and the theoretical research frame offers meanings that enable us to analyze and interpret the convergence of experiences, feelings, and power. The nongraded education ideal of Lapinkulma is constructed through spaces, control, and time as everyday practices to which the teachers of Lapinkulma are obligated to adapt their students. Spaces at the school are the concrete school spaces where different everyday practices occur and where students assume the position of an obedient student, secondary school graduate, and citizen also from the perspective of gender. The students are associated with established styles of acting and being: boys are readily understood, while girls are expected to be kind, mature, and obedient. Control is outlined as everyday practices in which the nongraded education ideal of the researched school is constructed through supervision. Time is delineated as everyday practices in which the nongraded education ideal of the researched school is fastened to time structures. The nongraded education ideal of the researched school is constructed through structures and everyday practices that do not correspond in a comprehensive way to the upper secondary school reform process in terms of its genuine concept of nongraded education. Based on the research, a critical discussion on gendered school culture is needed in the pursuance of equality in schools.