"Ikäns elä, ikäns opi, oppimatta kuole" : saamelaisten ikämiesten elämänhallinnan muistelukset Pohjois-Lapissa

• Main Author: Seppänen, Raija
• Other Authors: fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
• Format: Doctoral or Postdoctoral Thesis
• Language: Finnish
• Published: fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland| 2010
• Subjects: life orientation; course of life; biographical research; narrativeness; oral history; mimesis-process; Saami; apprentice-master -model; elämänhallinta; elämänkaari; oppiminen; saamelaiset; miehet; ikääntyneet; muistelu; muistelutyömenetelmä; Lappi; vanhukset; narratiivinen tutkimus; elämänhistoria; saami; Sámi; Utsjoki; Lapland
• Online Access: http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61644; http://nbn-resolving.org/URN:NBN:fi:ula-20112101059

Tutkimuksessa kuvasin Pohjois-Lapissa asuvien saamelaisten ikämiesten elämänhallintaa heidän elämänkulussaan ja heidän muisteluksiinsa nojautuen. Elämänhallinnan tarkastelu perustui erityisesti Aaron Antonovskyn koherenssin tunteen teoriaan, jolloin elämään orientoituminen nähdään kulttuuristen, kognitiivisten, psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten voimavarojen hankkimisena ja sisäistämisenä elämänkulussa. Hain tutkimuksessani vastausta siihen, millainen on Pohjois-Lapissa asuvien saamelaisten ikämiesten elämänhallinta heidän muistelemanaan, mitkä elämänhallinnan tekijät painottuvat saamelaisten ikämiesten elämänkulussa Pohjois-Lapissa ja miten maantieteellinen, sosiokulttuurinen ja historiallinen kasvu- ja asuinympäristö suuntaavat saamelaisten ikämiesten elämänhallintamuisteluksia Pohjois-Lapissa. Elämäkertamuistelijoiksi lupautui kolme 60–80-vuotiasta pohjoislappilaista saamelaismiestä Utsjoen ja Tenojoen varsilta. Nimesin heidät aineistoon perustuen yhteisödiplomaatiksi, perinnesiirtäjäksi ja lohensoutajaksi. Nauhoitin heidän muisteluksiaan 20 tuntia, joista kertyi tekstisivuja 400. Vastatakseni tutkimuskysymyksiini sovelsin Paul Ricoeurin mimesis-prosessia. Kyse on eletyn elämän jäljittelystä. Elämänhallintaa kuvasin kolmivaiheisesti: esiymmärrys, juonentaminen ja sovellus. Ikämiesten muistelemat elämänkulkujen kertomukset nivoin juonellisesti kolmisäikeiseksi punoelmaksi. Muisteluksissa elämänhallinnan tekijät kiteytyivät kodin, asuinalueen, koulu- ja työyhteisöjen sekä arvoperustan tarkasteluun. Ikämiesten elämänhallinta näyttäytyi sosiokulttuurisesti syvenevänä jatkumona. Tässä tarkastelu kohdistui saamelaismiesten muisteluksiin pohjoislappilaisena poikana, työikäisenä miehenä ja eläkeläismiehenä. Visualisoidessani tulokset elämänhallinnasta elämänkulussa havainnollistin niitä utsjokelaisen saamelaismiehen puvun ja Saamenlipun väreillä sekä kristinuskon aurinkosymboliikalla. Täydensin tulosten esitystä luontovalokuvieni avulla. Koti ja työ olivat keskeistä ikämiesten elämässä. Erämaatalokodeissa pojat omaksuivat luontaiselinkeinotaidot erityisesti isän mallin opastamana. Lapsuudesta alkaen muistelijat osallistuivat voimiensa mukaisesti elannon hankintaan kalastamalla, metsästämällä ja marjastamalla. Katekeetta- ja kansakoulusta hankittiin luku-, kirjoitus- ja laskentataidot sekä senaikaista yleistietoutta. Koulunkäyntimahdollisuudet olivat niukat ja suomenkielinen opetus tuotti pulmia perusasioiden omaksumiselle. Sotavuodet olivat taitekohta Utsjoen pitäjässä: tiet, sähköt ja teknistyminen muuttivat perinteisen elämäntavan vuosikymmenten aikana. Työiässä miehet työskentelivät maa- ja metsätaloudessa sekä palvelualoilla. Tällöin he aktivoituivat yhteisön päätöksentekijöiksi. Eläkeläismiesten mukaan elämänkoulu jatkuu aina ”kahteen keppiin asti”. Arvoperusta lujittui luonnonläheisyydestä, saamenkielestä ja saamelaisesta elämäntavasta sekä kristillisestä elämänotteesta koko elämänkulun ajan. Tutkimustuloksista nousi esille oppipojasta mestariksi -malli. Se perustuu kulttuurisiin, kognitiivisiin, psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin voimavaroihin. Elämänhallintaan perustuvaa elämäkertatutkimusta tulee jatkaa erityyppisissä asuin- ja elinympäristöissä. Jatkotutkimuksen avulla voi saada esille esimerkiksi lappilaisten hiljaista tietoa heidän arkielämästään. Elämänhallintatietoa voi jatkossa soveltaa muistia tukevien palvelujen ja teknologiasovellusten kehittämiseen. Oppipojasta mestariksi -mallia voidaan soveltaa kehitettäessä ja arvioitaessa ohjaus- ja neuvontamenetelmiä esimerkiksi ikääntyvien terveyttä edistävässä ohjauksessa ja aikuisten täydennys- ja oppisopimuskoulutuksessa. In this research I described life orientation of mature Saami men in the Northern Lapland in their course of life on the basis of their reminiscences. Examination of life orientation was based specially on the theory of sense of coherence by Aaron Antonovsky. In this theory the life orientation is seen as acquiring and adopting of cultural, cognitive, psychic, physical and social resources in the course of life. I searched an answer in my research, which the life orientation of mature Saami men in the Northern Lapland was like in their reminiscences, which factors of the life orientation are stressed in course of mature Saami men’s life in the Northern Lapland, and how geographical, socio-cultural and historical growing and life surrounding direct the Saami men’s reminiscences concerning their life orientation. Three Saami men in the Northern Lapland, aged 60–80 years, from along side of the River Tana and Utsjoki promised to reminisce about their life. I named them according to the subject-matter as a Community diplomat, a Tradition transmitter and a Salmon rower. I recorded their reminiscences 20 hours, 400 pages as transcribed text. In order to answer the study questions I applied mimesis-process, developed by Paul Ricoeur. This process deals with imitation of the live experienced. I described life orientation as threefold process: pre-understanding, mimesis as emplotting and application. I put men’s reminiscences about their course of life together as a new emplotted twine. The factors of the life orientation in the reminiscences crystallized into studying of home, home place, schooling and working community and set of values. Men’s orientation of life appeared as socio-cultural continuum. Here examination was directed towards the reminiscences of the Saami men as a mere boy, as a man of working age and as a man of pensionable age. When visualizing the results concerning the life orientation of a boy, a man of working age and a man of pensionable age I illustrated them with the colors of the Saami flag and the Utsjoki type dress of Saami man. I used also sun symbol of Christianity. Illustration is completed by my nature photos. Home and work were in the center in the lives of the mature men. Boys learned the skills of natural livelihood in the wilderness household taught especially by father. The men reminisced how they already from their childhood on participated according to their capacities in making a living by fishing, hunting and picking berries. In the itinerant school led by the catechist and elementary school gave literacy, writing and arithmetic skills and general knowledge of the time. Possibilities for schooling were little and instruction in Finnish generated problems to take in the fundamentals. The years of war were crucial point of time in the Utsjoki Commune: Roads, electricity and technological development have changed the traditional way of life during decades. During their working years the men worked in agriculture, forestry and in civil service, and became decision makers in their community. According to these men school of life continues in their pensionable age “up to the two walking sticks”. The set of values became stronger due to the nature in their neighborhood, the Saami language and the way of Sámi life and also Christian conduct of life. From the study results rose up the apprentice–master-model. It is based on the cultural, cognitive, psychic, physical and social resources. Biographical research based on the life orientation shall continue in various types of living surroundings. By the further studies e.g. information of the silence knowledge of their everyday life in the Northern Lapland can be achieved. The knowledge of life orientation can be adapted to developing of the services and generating technological based applications concerning memory support. Apprentice–mastermodel can be adapted when developing and evaluating guidance and counselling methods e.g. in health promotional guidance for ageing people and in the complementary and indenture training for adult people.