| Summary: | Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää Inarin kirkonkylän alueelle saapuvien matkailijoiden mielikuvia matkakohteestaan, mielikuvien toteutumista matkan aikana, matkailupalvelutuottajien käsityksiä matkailijoiden mielikuvista ja alueen vetovoimatekijöitä. Tavoitteenani oli tuoda esille kehittämisen arvoisia asioita Inarin kirkonkylän matkailussa. Etenin työssäni induktiivisen logiikan mukaan. Tutkimus oli yhdistelmä kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimusaineistona käytössäni olivat vuosina 2010 - 2011 tekemäni kaksiosainen kyselytutkimus ja neljä teemahaastattelua. Ensimmäiseen kyselyyni sain 62 vastausta, joista 43 jätti yhteystietonsa toista kyselyä varten. Toisen kyselyn vastauksia sain 23. Kyselylomakkeet olivat jaossa suomen-, englannin- ja saksankielisinä. Laajimman aineiston sain kyselyyni vastanneiden Unelmien matka -tarinoista. Aineistotriangulaation käyttöön löysin perusteita mielikuvatutkimuksiin liittyvästä kirjallisuudesta. Analyysitapani oli laadullinen luokittelu ja tyypittely, tarinoiden analysoinnissa sisällön erittely. Teoreettinen viitekehykseni muodostuu kolmiosta mielikuva - kokemus - vetovoima. Kolmio elää yhden tekijän muuttuessa ja kaikilla sen osilla on vaikutusta toisiinsa. Tutkimusongelmani oli, miten voimme kehittää Inarin kirkonkylän matkailua matkailijoiden mielikuvien ja kokemusten pohjalta. Selvitin asiaa kolmen apukysymyksen avulla Millainen on matkailijan ennakkomielikuva Inarin kirkonkylästä? Mitkä ovat Inarin kirkonkylän tärkeimmät vetovoimatekijät? Miten kokemukset vaikuttavat matkailijan mielikuviin Inarin kirkonkylästä? Kirkonkylälle suuntaava matkailija on tutkimukseni mukaan perehtynyt matkakohteeseen etukäteen. Ennakkomielikuva Inarin kirkonkylästä rakentuu vahvasti luonnon ympärille. Järvi, maisemat, revontulet, erämaa, porot ja lumi olivat odotetuimpia asioita. Kirkonkylän kulttuuri kiehtoi vastaajia. Museo, käsityöt, saamelaisuus ja perinteet sisältyivät ennakkomielikuviin. Aktiviteeteista luontoon liittyvät harrastusmahdollisuudet (järviristeilyt, vaellus, moottorikelkkailu, kalastus, koiravaljakkoajelut, pilkkiminen ja ratsastus) olivat toivotuimpia. Kirkonkylään kohdistui myös odotus rauhasta, hiljaisuudesta ja hyvästä lappilaisesta ruoasta. Lapin taiat, leirielämä ja seikkailunhalu värittivät ennakkomielikuvia. Inarin kirkonkylän vetovoimatekijöiksi nousivat jälleen luonto ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet virkistäytymiseen, monipuolinen aktiviteettitarjonta sekä Inarijärvi maisemineen ja retkeilymahdollisuuksineen kaikkina vuodenaikoina. Nämä kaikki mahdollistavat elämysten toteutumisen. Kulttuuri (perinteet, saamelaisuus) on nousemassa yhä suuremmaksi vetovoimatekijäksi Inarin kirkonkylässä. Tutkimustulokset vahvistavat käsityksiäni siitä, että ensikertalaisen matkailijan kohdevalinta riippuu ennakkomielikuvista. Mielikuvat luonnosta ja siihen liittyvistä näkymistä ja kokemuksista sekä kulttuuri ja paikalliset ihmiset ovat olleet vahvasti mukana matkapäätöksen teossa. Mielikuvien toteutuminen ja positiiviset kokemukset kannustavat uuden matkan tekoon. Matkailupalveluiden tuottajalle on suuri merkitys saada tämä positiivinen kokemus säilymään voimakkaana kävijän muistikuvissa, jotta halu palata ei katoa muiden matkakohteiden mielikuvien alle. Mielikuvan rakentumisen ymmärtäminen on tärkeää myös matkailun kehittämiselle. Mielikuvat matkakohteesta eivät ole merkityksettömiä, koska ihminen pyrkii toteuttamaan mielikuviansa siirtymällä fyysisesti kyseiseen paikkaan. Tutkimukseni on matkailututkimus antaen tietoa matkailijan mielikuvan merkityksestä kohdevalintaan ja selvittäen samalla Inarin kirkonkylän vetovoimatekijöitä matkailun kehittämisen kannalta.
|
|---|