Hyvän mielen verkko : fenomenografinen tutkimus yläkoululaisten käsityksistä online-minuuden voimaannuttavuudesta

Pro gradussani tutkin fenomenografisella lähestymistavalla yläkouluikäisten käsityksiä online-minuuden voimaannuttavuudesta. Tutkimukseni on osa CBC ENPI rahoitteista ArtiChildren InNet (2012-2014) — Empowering School e-Health Model in the Barents Region –hanketta. Sosiaalinen media ja online-elämä...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Siivola, Jenny
Other Authors: fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: fi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland| 2012
Subjects:
Online Access:http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/59841
http://nbn-resolving.org/URN:NBN:fi:ula-201212121294
Description
Summary:Pro gradussani tutkin fenomenografisella lähestymistavalla yläkouluikäisten käsityksiä online-minuuden voimaannuttavuudesta. Tutkimukseni on osa CBC ENPI rahoitteista ArtiChildren InNet (2012-2014) — Empowering School e-Health Model in the Barents Region –hanketta. Sosiaalinen media ja online-elämä ovat tuoneet nuorten elämään paljon uusia uhkia ja riskejä esimerkiksi kiusaamisen muodossa. Itse kuitenkin haluan keskittyä sosiaalisen median kautta saatuihin myönteisiin ja mahdollisesti jopa voimaannuttaviin kokemuksiin. Tarkastelen tutkimaani aihetta positiivisen psykologian näkökulmista ja mediakasvatuksen kentältä tutkimusaiheeni linkittyy selvästi mediankäytön merkitysten tarkasteluun psykososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimusaineistoni koostuu 85 (tyttöjä 59 %, poiikia 41 %) Rovaniemen Rantavitikan koulun, Sallan koulun ja Ivalon koulun yläkoululaisten kirjoittamista kirjoitelmasta, joista analysoin nuorten omia käsityksiä online-minuuden heille tuomista myönteisistä vaikutuksista. Lisäksi tarkastelin miten eri kontekstit vaikuttivat nuorten käsityksiin sekä myös nuorten sosiaalisen median käyttöä ja online-minuuden ymmärtämistä yleensä. Vastauksista selvisi, että tällä hetkellä Facebook on suosituin sosiaalisen median sovellus, vastaajistani sitä käytti säännöllisesti 73 %. 43,2 % vastaajista raportoivat kokeneensa jossain vaiheessa nettikiusaamista ja yleisimmät kiusaamistavat olivat ilkeästi kommentoiminen ja juorujen levittäminen. Fenomenografisen analyysini jälkeen, sain aikaiseksi tulosavaruuden, joka sisälsi viisi eri kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat online-minuuden voimaannuttavuutta: yhteys muihin, huomatuksi tuleminen, aktiivinen itsensä kehittäminen, vapaa itseilmaisu sekä myönteiset seuraukset. Yhteys muihin –kategorian merkitys korostui syrjäisillä seuduilla asuvien vastauksissa, sillä he saattoivat asua jopa useiden kymmenien kilometrien päässä kavereistaan, minkä vuoksi perinteinen ajanvietto ystävien kanssa kouluajan ulkopuolella ei ollut usein mahdollista. Päättelen, että sosiaalinen media ja sitä kautta online-minuus voivat voimaannuttaa käyttäjiään useammalla kuin yhdellä tavalla ja se voi olla hyvinkin merkittävä voimaantumisen lähde syrjäisellä seudulla asuvalle nuorelle.