Naalinpesät Suomessa ja pesien kettuhavaintoihin vaikuttavat ympäristötekijät

Ihminen on aiheuttanut maapallon historian kuudennen sukupuuttoaallon, jonka vuoksi 25 % maailman lajeista on tällä hetkellä uhanalaisia. Naali on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, mikä tekee siitä Suomen uhanalaisimman nisäkkään. Fennoskandian (Suomi, Ruotsi ja Norja) naalipopulaatio o...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ekman, Heta
Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:Finnish
Published: Helsingin yliopisto 2025
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/591509
Description
Summary:Ihminen on aiheuttanut maapallon historian kuudennen sukupuuttoaallon, jonka vuoksi 25 % maailman lajeista on tällä hetkellä uhanalaisia. Naali on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, mikä tekee siitä Suomen uhanalaisimman nisäkkään. Fennoskandian (Suomi, Ruotsi ja Norja) naalipopulaatio oli lähellä kuolla sukupuuttoon 1900-luvulla. Suojelutoimien ansiosta naalien määrä on saatu kasvuun Ruotsissa ja Norjassa, mutta Suomessa määrä on edelleen hyvin alhainen. Fennoskandiassa naali elää puurajan yläpuolisilla tunturialueilla, ja Suomessa naalin levinneisyysalue rajoittuu Tunturi-Lappiin. Naalinpesät ovat avainasemassa naalin lisääntymisessä, mutta Suomessa naalinpesien ympäristöolosuhteita ei tiettävästi ole tutkittu ennen tätä tutkimusta. Naalin suurimpia uhkia Fennoskandiassa on kettu, joka on levinnyt ilmastonmuutoksen edistämänä yhä korkeammalle naalin levinneisyysalueelle. Kettu voi ottaa naalinpesiä omaan käyttöönsä, ja tappaa sekä naalinpentuja että aikuisia naaleja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisissa ympäristöissä Suomen naalinpesät yleensä sijaitsevat, ja mitkä ympäristötekijät vaikuttavat siihen, onko naalinpesällä havaittu kettu vai ei. Tutkielman pohjana oli kaksi Metsähallitukselta saatua aineistoa naalien pesäpaikoista ja pesäpaikkoihin tehdyistä tarkastuksista. Aineistojen avulla saatiin naalinpesien koordinaatit sekä tieto, onko pesällä havaittu kettua vai ei. Jokaiselle 143 naalinpesälle selvitettiin paikkatieto-ohjelman avulla seuraavat ympäristömuuttujat: pesää ympäröivä kasvillisuus eli eri maanpeiteluokat 500 m säteellä pesästä, sekä pesäpisteelle maaperätyyppi, korkeus merenpinnasta, rinteen kaltevuus, mihin ilmansuuntaan pesä avautuu, etäisyys lähimpään ojaan tai puroon (alle 5 m leveät), etäisyys lähimpään leveään jokeen (yli 5 m leveät), etäisyys lähimpään järveen, etäisyys lähimpään autotiehen, etäisyys lähimpään rakennukseen, tammikuun (vuoden kylmin kuukausi) 2008 keskilämpötila sekä heinäkuun (vuoden lämpimin kuukausi) 2008 keskilämpötila. Mallinnuksessa ...