The (Dis)use of Skolt Saami on Government Websites : Virtual Linguistic Landscapes and 32 Years of Saami Language Legislation in Finland

• Main Author: Mäkäräinen, Kimberli
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Arts, Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: English
• Published: Helsingin yliopisto 2024
• Subjects: sääʹmǩiõll; virtuaalʼlaž ǩiõllkueʹstelm; määŋgǩiõllsažvuõtt; ǩiõlʼlaž tääʹvtemvuõtt; ǩiõllpolitikk; ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđ; valdia neʹttseiddõõzz; Lääʹddjânnam riikksuåvtõs; Lääʹddjânnam ministeria; Skolt Saami language; virtual linguistic landscape; multilingualism; linguistic accessibility; language policy; linguistic rights; government websites; Finnish government; government ministries; koltansaame; virtuaalinen kielimaisema; monikielisyys; kielellinen saavutettavuus; kielipolitiikka; kielelliset oikeudet; valtion verkkosivustot; valtioneuvosto; ministeriöt; Suomalais-ugrilainen kielentutkimus; Finno-Ugrian Language Studies; Finskugriska språkforskning; Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma; Master's Programme in Finnish and Finno-Ugrian Languages and Cultures; Magisterprogrammet i finska och finskugriska språk och kulturer; Koski; Laki; saami
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/576941

On vierinyt jo yli 30 vuotta Suomen ensimmäisestä kielilaista, joka koski saamelaisten mahdollisuutta käyttää omaa äidinkieltä viranomaisten kanssa. Tuo laki ja sitä seuraava on säädetty aikana, jolloin viranomaisten palveluja tarjottiin joko paikan päällä tai puhelimitse, mutta ei internetin välityksellä. Nyt on Suomen valtio ollut siirtämässä yhä enemmän palvelujaan nettiin ja on jopa kertonut nykyisessä hallituksen ohjelmassa aikomuksestaan tehdä digitaalisista palveluista viranomaisten ja kansalaisten ensisijainen asiointikanava. Suomen lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset velvoittavat viranomaisia toteuttamaan koltansaamelaisten kielellistä yhdenvertaisuutta muihin kieliryhmiin nähden. Mutta toteutuuko tämä valtion digitaalisissa palveluissa, kuten Suomen valtioneuvoston ja sen kahdentoista ministeriön kotisivuilla? Selvittääkseni koltansaamenkielisten mahdollisuutta käyttää omaa kieltään näissä ympäristöissä tutkin tähän asti tutkimatta jäänyttä koltansaamen näkyvyyttä tai näkymättömyyttä sekä olemassaoloa tai poissaoloa näiden sivujen virtuaalisessa kielimaisemassa. Kun kieli näkyy ja on mukana kielimaisemassa, se voi nostaa kielen prestiisiä ja statusta kieliyhteisön ja ulkopuolisten silmissä. Jos sitä kuitenkin käytetään vain symbolisesti vailla muuta konkreettista toimintaa, tämä luo täyttymättömiä odotuksia. Kielen näkyvyys kielimaisemassa voi myös kieliä kielilainsäädännön ja kielipolitiikan toteuttamisesta ja toimivuudesta tai sen näkymättömyys näiden puutteellisuudesta. Aineiston keräsin ottamalla kuvakaappauksia valtioneuvoston ja ministeriöiden kotisivuista yhdeksän eri hallituksen aikana vuosina 2004–2024. Analyysissa keskityn kahteen asiaan, jotka käyttäjät näkevät ensin, kun he vierailevat näillä sivuilla: 1) evästebanneri ja 2) sivuston etusivu. Lainsäädännön mukaan ensimmäinen näistä on oltava käyttäjälleen ymmärrettävä, jotta käyttäjän suostumus on pätevä. Toinen näistä taas ohjaa käyttäjää eteenpäin oikeaan paikkaan, jos kaikki toimii asianmukaisesti. Sivuston etusivulla kiinnitin ...