Pohjoisen toiseuden luona : Kohtaaminen ja tiedonmuodostus Giuseppe Acerbin ja Edward Daniel Clarken matkakertomuksissa

• Main Author: Orjasniemi, Esteri
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Arts, Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2024
• Subjects: matkakertomukset; 1700-luku; 1800-luku; valistus; romantiikka; tiedematkailu; tiedonhistoria; toiseus; valta; suomalaiset; saamelaiset; ruotsalaiset; Ruotsi; Tornionlaakso; intersektionaalisuus; dekolonialismi; kontekstuaalisuus; suomalaisuus; saamelaisuus; Ruotsin vallan aika; ruotsalaisuus; valistus (aatteet); dekolonisaatio; Historia; suomenkielinen; History; in Finnish; finskspråkig; Historian maisteriohjelma; Master's Programme in History; Magisterprogrammet i historia; North Cape; Lapland
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/576224

Tässä maisterintutkielmassa tutkin italialaisen Giuseppe Acerbin ja englantilaisen Edward Daniel Clarken matkakertomuksissa kuvailtuja kohtaamisia suhteessa eri ihmisryhmiä koskevaan tiedonmuodostukseen. Molemmat matkaajat vierailivat Ruotsin sekä nykyisen Suomen pohjoisilla alueilla vuoden 1799 aikana, ja heidän reittiensä yhteneväinen osuus käsitti tuossa vaiheessa tiedematkaajien vakiokohteeksi muodostuneen Tornionlaakson ympäristön. Molemmat matkakertomukset julkaistiin ensiksi englanninkielisinä painoksina. Acerbin laajaa huomiota saanut Travels through Sweden, Finland, and Lapland, to the North Cape, in the years 1798 and 1799 julkaistiin jo vuonna 1802, kun taas Clarken Skandinaviasta kertova teos ilmestyi vasta vuosikymmeniä myöhemmin osana hänen laajempaa matkakertomuskokoelmaansa Travels in various countries of Europe, Asia and Africa. Molemmat kertomukset ovat varsin tunnettuja, ja niiden havaintojen on esitetty toimineen suomalaisen kansallisen identiteetin rakennusaineina. Tarkastelen, mitä Mary Louise Prattin kuvaamalla kontaktivyöhykkeellä näiden kertomusten eri toimijoiden välillä tapahtuu ja miten kertomukset tuottavat, arvottavat ja oikeuttavat tietoa kohtaamistaan ihmisistä ja ihmisryhmistä. Pohdin myös, miten matkanteko pohjoisessa osallistuu siihen tilana ja millaisena matkailija itse näyttäytyy kohdattavien, erityisesti toiseutettujen, katseessa. Hyödynnän myös kriittisesti purkavaa intersektionaalista ja dekoloniaalista tutkimusotetta: lukemalla aineistoa myötä- ja vastakarvaan pyrin tavoittamaan myös kohdattavien ääntä. Tarkastelen aineistoa laadullisella sisällönanalyysilla kontekstualisoiden esittämiäni kysymyksiä. Konteksteina toimivat valistuksen ja romantiikan ajan tutkiva matkailu, Ruotsin asutuskolonialismin, tiedepolitiikan sekä kirkon lähetystyön muodoissa näkynyt valtapolitiikka sekä Turun Akatemiassa herännyt suomalaisuuden ”löytyminen”. Näen tutkimuksen tarpeelliseksi juuri valitsemani näkökulman ja lähestymistavan kautta: Acerbin ja Clarken matkakertomuksia ei ole suuremmin ...