Pohjoismainen tarina arktisen alueen rakentamisesta : Poikkeuksellisen hyvää politiikkaa ympäristön ja talouden ehdoilla 1990-1996 ja 2009-2012

• Main Author: Hämäläinen, Johanna
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingfors universitet 2013
• Subjects: Pohjoismaat; pohjoismainen yhteistyö; arktinen alue; aluerakentaminen; arktinen yhteistyö; Political Science; Politics; Yleinen valtio-oppi; politiikan tutkimus; Allmän statslära; politologi; Oppi; Tapa; Arktinen alue; Arktis*
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/39525

Tutkielman aihe on pohjoismainen yhteistyö arktisessa politiikassa. Kiinnostus arktisia alueita kohtaan on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Valtio toisensa jälkeen on julkaissut arktisen strategiansa, jossa määritellään maan intressit alueen suhteen. Arktisia maita ovat Pohjoismaiden lisäksi Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat. Kiinnostuksen kasvu johtuu ennen kaikkea ilmastonmuutoksen vaikutuksista arktisiin alueisiin. Pohjoismaat ovat olleet mukana arktisen politiikan muotoilussa 1990-luvun alusta alkaen. 2000-luvulla pohjoismainen arktinen yhteistyö on saanut lisää painoarvoa paitsi globaalin kiinnostuksen kasvun myötä, myös vuonna 2009 julkaistun, pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä käsittelevän, niin kutsutun Stoltenbergin raportin seurauksena. Lisäksi vuonna 2012 Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi aloitteen yhteispohjoismaisen arktisen strategian laatimisesta. Tutkielman tarkoitus on vastata kysymykseen, millaista arktista aluetta Pohjoismaat rakentavat ja millaisia diskurssikoalitioita pohjoismaisesta arktisesta keskustelusta nousee esiin. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, miten alueen rakentamisen tapa eroaa tarkasteltavien ajanjaksojen mukaan. Tutkielman aineistona käytetään Pohjoismaiden neuvoston istuntojen pöytäkirjoja vuosilta 1990-1996 sekä vuosilta 2009-2012. Tutkielman aikarajaus perustuu arktisen keskustelun vaiheisiin. 1990-luvun alussa arktinen keskustelu oli vilkasta ja aluetta määriteltiin ahkerasti kylmän sodan jälkeisessä uudenlaisessa tilanteessa. Tuolloin tapahtui pohjoismaisen alueen rakentamisen ensimmäinen vaihe suhteessa arktiseen alueeseen. Arktisen keskustelun toinen tuleminen puolestaan alkoi 00-luvun puolivälin jälkeen, kun alueen painoarvo ilmastonmuutoksen myötä kasvoi, ja keskustelu kiihtyi erityisesti Venäjän istutettua lippunsa pohjoisnavalle Jäämeren pohjaan. Pohjoismaisittain merkittävämpi oli kuitenkin vuodesta 2009 alkanut tiiviimpi keskustelu Stoltenbergin raportin julkaisun myötä. Tutkielman teoreettisena lähestymistapana on alueellistumisen ...