ARKTIS-ALPIINISEN KASVILLISUUDEN PAIKALLISEEN LEVINNEISYYTEEN VAIKUTTAVAT MIKROILMASTOTEKIJÄT

• Main Author: Aalto, Aino
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2023
• Subjects: lajilevinneisyysmallinnus; putkilokasvit; lämpötila; säteily; kosteus; lumi; tundra; Maantieteen maisteriohjelma; Master's Programme in Geography; Magisterprogrammet i geografi; Luonnonmaantiede; Physical Geography; Naturgeografi; Arctic; Arktis; Arktis*; Tundra
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/357171

Meneillään olevan ympäristönmuutoksen vaikutuksesta arktis-alpiininen ympäristö tulee muuttumaan, mikä vaikuttaa tundra-alueiden abioottisiin ja bioottisiin prosesseihin sekä kylmiin olosuhteisiin sopeutuneen arktis-alpiinisen kasvillisuuden levinneisyyteen. Arktis-alpiinisen kasvillisuuden levinneisyyttä on tutkittu enemmän makroilmastollisen näkökulman kautta, kun taas mikroilmastollinen tarkastelu on ollut vähäisempää. Mikroilmastolla tarkoitetaan maanpinnan läheisyydessä olevia säteily-, lämpötila-, kosteus- ja tuuliolosuhteita, jotka vaihtelevat huomattavasti topografisesti heterogeenisellä vuoristotundralla. Mikroilmastollisten tekijöiden merkitys korostuu tutkittaessa matalakasvuista arktis-alpiinista lajistoa, sillä mikroilmastomuuttujien voidaan olettaa kuvaavan bioottisesti aktiivisen kerroksen ilmasto-olosuhteita makroilmastollisia muuttujia paremmin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten vuoristotundran mikroilmasto vaihtelee eri biotoopeilla ja mitkä mikroilmastolliset muuttujat selittävät parhaiten arktis-alpiinisen kasvillisuuden paikallista esiintymistä. Tutkimusalueen mikroilmastollista vaihtelua vuoristotundran eri biotoopeilla tutkittiin tarkastelemalla keskeisiä tilastollisia tunnuslukuja mitatusta ilman ja lämpötilasta sekä maaperän kosteudesta. Arktis-alpiinisten putkilokasvilajien levinneisyyttä ja lajien vasteita mikroilmastollisiin muuttujiin sekä muuttujien merkittävyyttä tarkasteltiin lajilevinneisyysmallinnuksen avulla. Tutkimusaineisto koostuu kenttämittauksi kerätyistä mikroilmasto- ja lajiaineistoista sekä topografiaan ja kaukokartoitukseen pohjautuvista aineistoista. Tutkimusaineisto on kerätty Pohjois-Norjan Rastigaissa tunturin alueelta. Lajilevinneisyysmallinnuksessa selittävinä muuttujina käytettiin pakkassummaa, tehoisaa lämpösummaa, säteilyä, maaperän kosteutta, topografista sijainti-indeksiä sekä tietoa lumipeite ajan kestosta. Lajilevinneisyysennusteet tuotettiin yleistettyä luokittelupuumenetelmää hyödyntäen. Mallinnuksen tuloksia tarkasteltiin lajien ...