Adipose tissue fatty acids of wild and captive Eurasian owls – knowing nutrients in wild improves feeding in captivity

• Main Author: Nykänen, Roope
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: English
• Published: Helsingin yliopisto 2023
• Subjects: Eurasian owls; fatty acids; gas chromatography; diet; feeding in captivity; species conservation; Neurotieteen maisteriohjelma; Master 's Programme in Neuroscience; Magisterprogrammet i neurovetenskap; Solu- ja systeemifysiologia; Cell and systems physiology; Cell och systems fysiologi; Jota; Bubo scandiacus; tunturipöllö; huuhkaja
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/356586

Vapaana elävien pöllöjen ruokavaliota on tutkittu pääasiassa oksennuspallojen avulla, jolloin saaliseläinten ravintoarvoja ei ole arvioitu. Rasvahapot ovat keskeisessä osassa eläinten ravitsemusta, sillä ne toimivat energiavarastona, kalvojen rakenneosina ja signaalimolekyylien lähtöaineina. Tutkin, onko suomalaisten pöllöjen rasvakudoksen rasvahappokoostumuksissa lajille ominaisia piirteitä, jotka viittaisivat eroihin ruokavaliossa ja ruokailukäyttäytymisessä. Vertailin myös villi- ja tarhapöllöjen rasvahappokoostumuksia keskenään arvioidakseni, muistuttaako tarhapöllöjen ruokavalio lajin luonnollista ruokavaliota. Sisäelinten rasvakudoksen sekä maksan rasvahapot muokattiin rasvahappometyyliestereiksi, jotka tunnistettiin kaasukromatografiin liitetyn massaspektrometrin avulla. Rasvahappojen määrät laskettiin kaasukromatografiin linkitetyn liekki-ionisaatiodetektorin avulla. Näytteiden rasvahappokoostumuksia vertailtiin käyttäen pääkomponenttianalyysia, ja koostumusten erojen tilastollista merkitsevyyttä arvioitiin SIMCA:n (Soft Independent Modelling of Class Analogies) avulla. Yksittäisten rasvahappojen ja rasvahappoluokkien pitoisuuseroja tutkittiin Kruskal-Wallisin testillä ja Wilcoxonin järjestyssummatestillä. Tarhapöllöjen (tunturipöllö Bubo scandiacus ja huuhkaja Bubo bubo) rasvakudos sisälsi pienempinä pitoisuuksina monia monityydyttömiä rasvahappoja, kuten arakidoni-, eikosapentaeeni- sekä dokosaheksaeenihappoja kuin villipöllöjen rasvakudos. Tarhapöllöillä oli myös villipöllöjä vähemmän n-3 monityydyttymättömiä rasvahappoja suhteessa n-6 monityydyttömiin rasvahappoihin. Erot rasvahappokoostumuksissa johtuvat oletettavasti ravinneköyhästä ruoasta, jota tarhapöllöjen saaliseläimet ovat syöneet. Tulevaisuudessa tarhapöllöjen hyvinvointia ja lisääntymistä voitaisiin edistää tarjoamalla pöllöillä ravintoa, joka sisältää enemmän pitkäketjuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja. Villien huuhkajien rasvakudos sisälsi enemmän kertatyydyttymättömiä mutta vähemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja kuin Strix suvun ...