Kantasaamen sensiivisen *-kše̮-johtimen kehityksestä ja edustuksesta nykysaamessa

• Published in: Nordlyd
• Main Authors: Koponen, Eino, Kuokkala, Juha
• Other Authors: Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: Finnish
• Published: Universitetet i Tromsø, Det humanistiske fakultet 2022
• Subjects: 6121 Kielitieteet; saame; saamelaiskielet; johto-oppi; verbit; historiallis-vertaileva kielentutkimus; Saami languages; derivational morphology; verbal derivation; historical morphology; Inari; Oppi; Kumma; saami
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/348263

Artikkeli käsittelee saamen -š-johdinaineksen sisältäviä sensiiviverbejä kuten pohjoissaamen guhkášit ’pitää (liian) pitkänä’ (← guhkki ’pitkä’). Yksittäisten johdosten ja alajohdostyyppien esiintymistä eri saamelaiskielissä tarkastellaan laajan sanakirja-aineiston pohjalta, ja johdostyypin historiallisia kehityskulkuja luonnostellaan. Inarinsaamen verbityypin viššâlšukšâđ ’pitää ahkerana’ ja aiemmilta vuosisadoilta periytyvän aineiston perusteella esitetään, että johdostyyppi palautuu kantasaamen *-kše̮-johtimeen, joka puolestaan on suomesta saatu lainasuffiksi (vrt. suomen kummeksua ← kumma, halveksia ← halpa). The article discusses Saami censive verbs containing the suffixal element -š-, such as North Saami guhkášit ‘consider (too) long’ (of guhkki ‘long’). The occurrence of individual derivatives and derivational subtypes across the Saami languages are studied on the basis of extensive dictionary data, and the outlines of the historical development of the derivational type are sketched. Considering the Inari Saami verbs of type viššâlšukšâđ ‘consider diligent’ and data from past centuries, it is argued that the derivational type goes back to Proto-Saami *-kše̮-, which, in turn, is a loan suffix from Finnic (cf. Finnish kummeksua ‘find something odd’ ← kumma ‘odd’, halveksia ‘despise’ ← halpa ‘cheap’). Peer reviewed