Fysikaaliset ja kemialliset muuttujat subarktisten lampien pohjaleväbiomassojen selittäjinä

• Main Author: Ojaranta, Arja
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2022
• Subjects: Epiliittinen pohjaleväbiomassa; klorofylli-a; ravinne; (hiven)metalli; GLM; ilmastonmuutos; Maantieteen maisteriohjelma; Master's Programme in Geography; Magisterprogrammet i geografi; Luonnonmaantiede; Physical Geography; Naturgeografi; Arktis*; Subarctic
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/342693

Pohjois-Fennoskandian subarktiset lammet ovat usein kirkasvetisiä, kalattomia ja oligotrofisia (primäärituotanto melko vähäistä). Alueen lammet ovat hyviä luonnonmaantieteellisiä tutkimuskohteita, sillä ihmisvaikutus alueella on melko vähäistä. Lammet ovat usein fosforirajoitteisia ja toimivat hyvinä ilmansaastumisen indikaattoreina. Vesikemian ymmärtäminen ja siinä tapahtuvien muutosten ennakointi on erityisen tärkeää sekä alueen ihmisille että ekosysteemeille, sillä esimerkiksi ilmastonmuutoksesta aiheutuvat muutokset ekosysteemeissä voivat olla myös haitallisia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat ja tulevat yhä olemaan voimakkaimpia nimenomaan arktisilla ja subarktisilla alueilla. Nykyinen melko lyhyt kasvukausi pitenee, joten elinalueet ja kasvillisuusvyöhykkeet joko siirtyvät tai vaihtoehtoisesti eliöt ja kasvit joutuvat sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Silti monet kylmien vesien endeemiset lajit kuolevat maailmanlaajuisesti sukupuuttoon. Tässä tutkielmassa keskityttiin subarktisten lampien kivien päällä kasvavien pohjalevien eli sini-, viher- ja piilevien biomassaan. Pohjalevien biomassa on tärkeä perustuottaja subarktisissa lammissa ja tärkeä osa alueen vesien ravintoverkkoa. Biomassalla tarkoitetaan tässä tutkielmassa liuenneiden ravinteiden määrän ilmentämää toteutunutta pohjalevien biomassan määrää (ei niiden teoreettista, potentiaalista määrää). Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin fysikaaliset muuttujat (lammen pinta-ala, viimeisen mittauskuukauden veden keskilämpötila ja auringon mediaaninen säteilymäärä) sekä kemialliset muuttujat (veden metalli- ja ravinnepitoisuudet, pH ja johtokyky) selittävät subarktisten lampien pohjalevien biomassan vaihtelua. Kilpisjärven alue on ainoa alue Suomessa, joka kuuluu Fennoskandian pohjoisosassa sijaitsevaan Kaledonien vanhaan poimuvuoristoon. Tutkimuskohteina olleet 39 lampea sijaitsevat Suomen Käsivarren Lapissa Kilpisjärvellä, Mallan luonnonpuiston noin 30 km²:n ja Ailakkavaaran noin 40 km²:n alueilla, korkeustasoilla 486–882 m mpy. Osa ...