Valuma-alueen maaperän vaikutus subarktisten lampien veden kemiaan

• Main Author: Rantamäki, Olli
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2022
• Subjects: subarktinen lampi; valunta; maaperän kemia; maaperän rakenne; pääkomponenttianalyysi; yleistetty lineaarinen malli; samankaltaisuusanalyysi; Maantieteen maisteriohjelma; Master's Programme in Geography; Magisterprogrammet i geografi; Luonnonmaantiede; Physical Geography; Naturgeografi; Jota; Subarctic
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/341728

Subarktisten lampien vesikemia on muuttunut nopeasti viime vuosikymmeninä ympäristössä tapahtuneiden voimakkaiden muutosten johdosta. Subarktisten alueiden vesistötutkimuksissa on oltu erityisesti kiinnostuneita valuma-alueen kasvillisuuden muutoksista ilmaston lämpenemisen seurauksena. Maankamaran osalta huomio on ollut kallioperän kemiallisessa koostumuksessa. Tämän lopputyön keskiössä oli valuma-alueen tekijöistä maaperä. Lopputyön tavoitteena oli tarkastella, kuinka hyvin maaperämuuttujat selittävät lampien vesikemiaa. Maaperän kemiallisia ominaisuuksia kuvasi ICP-massaspektrometrillä määritetyt maaperänäytteiden helposti liukenevien alkuaineiden pitoisuudet. Lisäksi hehkutushäviömenetelmällä (LOI) määritettiin maaperän orgaanisen aineksen määrä. Maaperän rakennetta tarkasteltiin valuma-alueen maalajin ja maanpeiteluokkien peittävyysprosenttien avulla ja pohjavesivaikutteisuudella. Pääkomponenttianalyysin (PCA) mukaan vesikemian muuttujat eivät vaihdelleet kovinkaan yhdenmukaisesti; liuenneiden ionien kokonaismäärä ja runsaina esiintyneiden ionien pitoisuudet olivat kohtalaisen yhdenmukaisesti vaihtelevia. Valuma-aluetta kuvaavat muuttujat eivät sen sijaan PCA-analyysin mukaan olleet yhdenmukaisesti vaihtelevia. Yleistetyssä lineaarisessa mallissa (GLM) vesikemiaa kuvaavista muuttujista rinnejyrkkyys, varvikkojen ja heinikkojen laajuus sekä pohjavesivaikutteisuus selittivät tilastollisesti merkitsevästi lammen veden kemiaa. Pohjavesivaikutteisuus, jota mitattiin haihtuneisuutta kuvaavalla D-excess-arvolla, selitti ainoana muuttujana laajasti veden kemiallista vaihtelua. Se selitti pH:n sekä Al:n, Mn:n, Fe:n, Si:n ja TP:n vaihtelua. Yleisesti GLM-mallit olivat kuitenkin selitysvoimaltaan heikkoja. Ainoastaan veden Al:n ja Si:n pitoisuuksia selittävät mallit olivat selitysasteiltaan kohtalaisia. Tässä lopputyössä tutkittiin lisäksi sedimenttikivistä koostuvan Mallatunturien ja magmakivistä koostuvan Ailakkavaaran alueiden eroa lampien vesikemioissa. Samankaltaisuusanalyysissä (ANOSIM) löydettiin pieni ero ...