Kolonialistiset välitilat Pienen pimeyden kuukaudessa

• Published in: Idäntutkimus
• Main Author: Lukin, Karina
• Other Authors: Kulttuurien osasto, Tiedekunnan yhteiset (Humanistinen tiedekunta), Folkloristiikka
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: Finnish
• Published: Suomen Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura 2022
• Subjects: 6160 Muut humanistiset tieteet; nenets
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/338339

Artikkelissa tarkastellaan nenetsikirjailija Vasili Ledkovin romaania Pienen pimeän kuukausi (Mesjats maloi temnoty), joka on historiallinen, porojen kollektivisoinnista 1920- ja 30-lukujen Nenetsien kansallisessa piirikunnassa kertova teos. Romaania tulkitaan kyläproosan keinoja ja keskustelutilaa hyödyntävänä tekstinä, joka nostaa esiin porojen omistamiseen ja ihmisen ja poron vuorovaikutukseen tulleiden muutosten aiheuttamia ristiriitoja sekä kollektivisointiin liittyvää väkivaltaa. Lukutapaa luonnehtii jälkikolonialistinen ote, jossa painottuu vähintään kahdenlaisten tulkintojen yhtäaikainen läsnäolo ja niiden limittyminen toisiinsa. Analyysissä keskitytään tekemään ymmärrettäväksi poron ja ihmisen välistä suhdetta poropaimentolaiskäytänteissä ja tuodaan esiin, miten romaanin hahmojen erilaiset tavat toimia heijastavat nenetsien konventioita tai asettuvat niitä vastaan. Samalla osoitetaan, että teksti tuottaa myös sosialistisen realismin ja neuvostoliittolaisen kyläproosan perinteen mukaisia mielikuvia, ja pohditaan, miten nämä ovat osa romaanin tarjoamaa kriittistä katsetta nenetsien menneisyyteen. The article discusses the Nenets writer Vasili Ledkov’s historical novel The Month of the Small Darkness, which describes the collectivisation of the reindeer in the Nenets national district in the 1920s and 1930s. The novel is analysed as a text using the textual and poetic strategies of the discursive space created by what was called the village prose movement. At the same time, the novel brought out the violence related to collectivisation and the ambivalence produced by changes in the ownership of the reindeer and the interaction between the humans and reindeer. The novel is read from a postcolonial perspective, emphasising at least two kinds of simultaneous interpretative models and the way they fold into each other. The analysis focuses on understanding the relationship of reindeer and humans in the practices of nomadic reindeer-herding and on explaining the differing actions of the characters and their ...