Recent changes in the vegetation of a subarctic fen : implications for carbon dynamics

• Main Author: Kuuri-Riutta, Olivia
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2021
• Subjects: Ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelma; Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability; Magisterprogrammet i miljöförändringar och global hållbarhet; Ympäristömuutos; Environmental Change; Miljöförändring; Subarctic
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/334689

Ilmastonmuutos muuttaa pohjoisten soiden ekohydrologiaa ja hiilen virtoja. Mikäli maaperän kosteus säilyy riittävänä, soiden hiilensidonta saattaa lisääntyä pidentyvien ja lämpenevien kasvukausien seurauksena. Tällöin soiden ilmastoa viilentävä vaikutus tehostuisi. Jos kuitenkin haihdunta kasvaa enemmän kuin sadanta, suot kuivuvat. Tämä taas johtaisi lisääntyviin hiilidioksidipäästöihin ja heikentäisi soiden viilentävää ilmastovaikutusta. Lisäksi soiden metaanivuot riippuvat suurelta osin lämpötilasta ja kosteusolosuhteista. Toistaiseksi ei tiedetä, mitkä ovat soiden toiminnan merkittävimpiä muutoksia ja miten niiden ilmastovaste muuttuu tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä pohjoisten soiden ilmastovasteesta tutkimalla pohjoisen aapasuon viimeaikaista kasvillisuuden kehitystä. Elokuussa 2020 keräsin Suomen Lapista Lompolojänkkä-suon reunasta neljä pintaturveprofiilia, joista tutkin viimeaikaiset kasvillisuuden ja hiilenkertymän muutokset. Turve ajoitettiin lyijyisotooppi-menetelmällä. Tuloksissa havaittiin muutos saravaltaisesta kasviyhteisöstä rahkasammalvaltaiseen. Muutoksen alkuhetki ajoittui 1960-luvulle, ja se antaa viitteitä kuivuvista olosuhteista. Kuivumista on raportoitu useilta muiltakin pohjoisilta soilta. Toisaalta vastaavan rahkasammalten yleistymisen on havaittu johtuvan paitsi kosteusolosuhteiden muutoksesta, myös suoraan nousevista lämpötiloista, mitä ei voida poissulkea myöskään Lompolojänkällä. Hiilen kertymä Lompolojänkällä vaikuttaisi kasvaneen kasvillisuuden muutoksen jälkeen, mutta tulosta saattaa kuitenkin vääristää pintaturpeen epätäydellisempi hajoamisaste verrattuna pidemmälle hajonneeseen, syvemmällä olevaan turpeeseen. Lompolojänkän keskiosissa, jonne virtaa vettä ympäröiviltä kivennäismailta, ei merkkejä kuivumisesta tai kasvillisuuden muutoksista kuitenkaan havaittu. Näin suuri vaihtelu yhden suon sisällä korostaa suon ilmastovasteen ja hiilidynamiikan monimuotoista luonnetta. Global warming is changing the ecohydrology and carbon fluxes of northern ...