Algal response to climate change in subarctic lakes with special focus on toxic cyanobacteria

Tutkimuksen tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet viime aikaisen ilmaston lämpenemisen johtavan järvien syanobakteerivaltaisuuteen sekä haitallisten leväkukintojen lisääntymiseen. Voimakkaita kukintoja muodostavien sekä myrkkyä tuottavien syanobakteerien on ennustettu lisääntyvän tulevais...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kivilompolo, Sanna-Kaisa
Other Authors: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:English
Published: Helsingin yliopisto 2021
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/332014
Description
Summary:Tutkimuksen tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet viime aikaisen ilmaston lämpenemisen johtavan järvien syanobakteerivaltaisuuteen sekä haitallisten leväkukintojen lisääntymiseen. Voimakkaita kukintoja muodostavien sekä myrkkyä tuottavien syanobakteerien on ennustettu lisääntyvän tulevaisuudessa. Yli kaksi kertaa globaalia keskiarvoa nopeammin lämpenevien arktisten alueiden syanobakteeriyhteisöjen vasteita ympäristön muutokseen ei kuitenkaan vielä tunneta tarpeeksi hyvin. Täten onkin tärkeää tutkia, kuinka levä- ja syanobakteeriyhteisöt ovat kehittyneet teollistumisen jälkeen, jotta subarktisten levä- ja syanobakteeriyhteisöjen muutoksia voidaan ymmärtää sekä ennustaa tulevaisuuden muuttuvassa ympäristössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa ilmaston lämpenemisen sekä järvien ruskettumisen vaikutuksista subarktisten järvien leväyhteisöihin kiinnittäen erityistä huomiota syanobakteereihin ja -toksiineihin. Aineisto ja metodit. Nykyisiä sekä historiallisia perustuottajaryhmien runsauksia tutkittiin niitä edustavien sedimentoituneiden leväpigmenttien avulla 23 subarktisella järvellä, jotka sijaitsivat pitkällä lämpötila- ja kasvillisuusvyöhykegradientilla. Ns. pinta-pohjamenetelmää käytettiin, jotta voitiin tutkia sekä viimeisen 150 vuoden aikana tapahtuneita leväyhteisöjen sisäisiä muutoksia että laajempia koko subarktisen alueen järvien leväyhteisöt kattavia trendejä. Pigmentti- ja ympäristödata analysoitiin yhdessä käyttäen monimuuttuja-analyyseja (pääkomponenttianalyysi (PCA) ja redundanttisuusanalyysi (RDA)) sekä muita tilastollisia analyyseja, jotta mahdollisia yleisiä muutostrendejä sekä syanobakteerien runsauteen voimakkaimmin vaikuttavia ympäristömuuttujia voitiin tutkia. Tulokset ja johtopäätökset. Leväyhteisöt ovat muuttuneet viimeisen 150 vuoden aikana ja yleinen kasvaneen perustuotannon trendi on havaittavissa. Järvien ruskettumista esiintyy kuusi, mänty ja koivumetsä (SPB)-vyöhykkeellä. Nykyiset leväyhteisöt ovat pääasiallisesti piilevävaltaisia. Syanobakteerien suhteelliset ...