Biotic Interactions with Distributions of Arctic and Alpine Flora in Fennoscandia

Korkeiden leveysasteiden alpiinisten ja arktisten alueiden ankarien olosuhteiden vuoksi muutokset ilmastossa tai maankäytössä tekevät niistä erityisen haavoittuvia. Siksi on erittäin tärkeää tutkia näitä elinympäristöjä lisätäksemme ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat lajien levinneisyyksiin...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Farstad, Miia
Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
Format: Master Thesis
Language:English
Published: Helsingin yliopisto 2021
Subjects:
Online Access:http://hdl.handle.net/10138/331455
Description
Summary:Korkeiden leveysasteiden alpiinisten ja arktisten alueiden ankarien olosuhteiden vuoksi muutokset ilmastossa tai maankäytössä tekevät niistä erityisen haavoittuvia. Siksi on erittäin tärkeää tutkia näitä elinympäristöjä lisätäksemme ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat lajien levinneisyyksiin näillä alueilla. Lajien levinneisyysmallinnusta voidaan käyttää ennustamaan lajien mahdollisia elinympäristöjä ja tutkimaan myös eri ympäristömuuttujien ja lajien keskinäisiä suhteita. Yleensä lajien levinneisyysmalleissa käytetyt muuttujat ovat kuvanneet topografisia ja ilmastollisia olosuhteita, mutta viime vuosina on tullut enemmän todisteita siitä, että bioottisten muuttujien sisällyttäminen lajien levinneisyysmalleihin parantaa niitä kaikissa mittakaavoissa. Bioottisten muuttujien sisällyttäminen voi olla vaikeaa, sillä näiden suhteiden kvantifiointi voi olla haastavaa. Tässä tutkimuksessa käytetään normalisoitua kasvillisuusindeksiä (NDVI) edustamaan kasvien biomassaa ja samalla edustamaan bioottisia vuorovaikutuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata siihen, että mitkä ovat ennustettujen levinneisyyksien ja niissä käytettyjen ympäristömuuttujien suhteet tutkimuslajeihin, sekä parantaako bioottisen muuttujan sisällyttäminen lajien levinneisyysmalleja. Tässä tutkimuksessa käytetään 683 arktisen ja alpiinisen kasvilajin havaintodataa Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Havaintodata on kerätty Norjan, Ruotsin ja Suomen kansallisista datapankeista ja havaintoja on myös täydennetty Global Biodiversity Information Facility-databankin havainnoilla sekä BioGeoClimate Modelling Lab -tutkimusryhmän keräämillä havainnoilla. Yhtenäinen tutkimusalue rajattiin käyttämällä Euroopan ympäristökeskuksen määrittelemiä biogeografisia alueita. Kaiken kaikkiaan tässä tutkimuksessa käytettiin kuutta ympäristömuuttujaa: vuotuinen keskilämpötila, lämpimimmän kuukauden maksimilämpötila, vuotuinen sadanta, korkeusero solussa, kallioperä, sekä NDVI. NDVI-data on kerätty NASA:n MODIS-sensoreilla. Havainnot ja ympäristömuuttujat ...