Observed Changes in the Hydrography of the Arctic Ocean

• Main Author: Rautiainen, Laura
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: English
• Published: Helsingin yliopisto 2020
• Subjects: Ilmakehätieteiden maisteriohjelma; Master's Programme in Atmospheric Sciences; Magisterprogrammet i atmosfärsvetenskaper; none; Hydrosfäärin geofysiikka; Geophysics of the Hydrosphere; Hydrosfärens geofysik; Arctic; Arctic Ocean; Ora
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/313591

Merten uusanalyysituotteista (ORA) saadaan tärkeää tietoa maailman merien tilasta. ORA:t eroavat toisistaan niiden erilaisten aineistolähteiden, merimallien, ilmastopakotteiden ja assimilaatiomenetelmien vuoksi. Näistä eroavaisuuksista huolimatta, parvi-menetelmää hyödyntämällä voidaan saavuttaa todenmukaisia merten keskitiloja. Voisiko merien uusanalyysituotteita hyödyntää myös muutosten tutkimisessa alueilla, joissa mittaukset ovat harvassa? Tässä tutkielmassa tulkitaankin muutoksia Pohjoisen Jäämeren hydrografiassa merten uusanalyysituotteiden avulla. Tutkielmaa varten valittiin yksitoista merten uusanalyysituotetta: TOPAZ4, C-GLORS025v5, ECDA3, GECCO2, GLORYS2v4, GloSea5-GO5, MOVE-G2i, ORAP5, SODA3.3.1, UR025.4 ja ORAS5. EDCA3:a lukuunottamatta niistä muodostettiin monimalli-parvi (MMM). Data jaettiin syvyyden perusteella kerroksiin joiden keskiarvoistettua lämpötilaa ja suolaisuutta hyödynnettiin altaiden keskiarvoistettujen poikkeama-aikasarjojen ja trendien laskennassa. Poikkeama-aikasarjoja ja trendejä käytettiin muutostulkintaan tutkimusaikajakson aikana. Trendit laskettiin myös jokaista hilaa kohden, jotta ajallisten muutoksien lisäksi myös paikallisia muutoksia voitiin tutkia. Tuloksia vertailtiin havaintotuotteen EN4.2.0.g10 kanssa ja tilastollisia menetelmiä hyödynnettiin MMM-tuotteen tulkitsemisessa, jotta alueellisia heikkouksia ja vahvuuksia voitiin tunnistaa. Euraasian altaan lämpötila ja suolaisuus kasvoi jokaisessa syvyyskerroksessa (maksimissaan 0.3◦C vuosikymmen −1 ), lukuunottamatta paikallista viilenemistä 0–100 m syvyyskerroksessa altaan länsipuolella, Framinsalmen kohdalla (-0.2 ◦ C vuosikymmen −1 ). Tämä johtunee pintakerroksen (0–100 m) lisääntyneestä lämpömäärästä sekä Atlantin veden suolaisuuden ja lämpömäärän kasvamisesta. Samanaikaisesti merijään ulosvirtaus Framinsalmen kautta on kiihtynyt. Ameraasian altaassa suolaisuus taas on kauttaaltaan vähentynyt keskittyen Beaufortin pyörteeseen johtuen antisyklonaalisista tuulipakotteesta ja kasvaneesta makean veden virtauksesta ...