”Suomi 12 tutkitusta EU maasta rasistisin” : matkalla kohti antirasistista kasvatusta

• Main Author: Rinne, Marju
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos, University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education, Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Institutionen för lärarutbildning
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2019
• Subjects: rasismi; antirasismi; antirasistinen kasvatus; peruskoulu; Erityispedagogiikka; Finn; sami
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/305309

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 2010-luvulla Suomessa tutkittujen antirasistisen kasvatuksen menetelmiä. Tavoitteena on lisästä ymmärrystä rasismista; miten aiheesta voidaan keskustella, opettaa ja haastaa sitä välttelyn ja vahvistamisen sijaan. Tutkimuksen tavoitteena on koota yhteen täällä tutkittua tietoa tämän hetkisten menetelmien haasteista ja mahdollisuuksista sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sitoutuneille opettajille. Tutkimus oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus, joka on laadullista tutkimusta. Katsauksessa tutkittiin kahdeksaa eri tiedejulkaisuissa ja kirjoissa julkaistua vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimukseeni valitsin mahdollisimman uusia artikkeleita, jotka käsittelevät antirasismia tai rasismia. Suomessa tutkimusalue on aika uusi ja pieni. Keskeistä aineiston valinnassa oli se, että artikkeleissa käsiteltiin rasismia antirasistisesta näkökulmasta suomalaisen koulun ja opetuksen kontekstissa. Tutkimuksessa löytyi useita haasteita ja mahdollisuuksia eri menetelmistä. Haasteita olivat keskustelun ohjaamisen puutteet, vanhojen kysymysten käyttäminen ja vastakkainasettelun syntyminen, vallan ja tiedon kritiikin puuttuminen, kapea rasismikäsitys, ilmiön trivialisointi ja historiallisen yhteyden puute nykypäivään. Mahdollisuuksia olivat oppilaiden selitysten pur-kaminen, keskustelun ohjaaminen normeihin, valtaan ja eri identiteetteihin, uusien ja kriittis-ten kysymysten sekä draaman käyttäminen, vähemmistöjen rasismikokemusten kuuntele-minen sekä uusien korjaavien rakenteiden ja ratkaisujen luominen. Tutkimuksen johtopäätöksien mukaan kansalaisjärjestöjen työpajat ja materiaalit lisäävät tietoisuutta rasismista, mutta eivät haasta rasismia, koska eivät määrittele sitä mikro- ja makrotason ilmiöksi. Historiankirjat ylläpitävät ennakkoluuloja Toisesta ja vahvistavat Lännen hegemoniaa. Koulussa romanivälittäjät eivät yksin pysty haastamaan romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja syrjintää. Yksipäiväinen syrjintädraama koulussa ja saamelaisten koulukokemukset haastavat rakenteellista rasismia tehden syrjintäjärjestelmää näkyväksi. Saamelaisten kokemusten kuuntelu haastaa myös episteemistä rasismia. . The purpose of this thesis was to study researched antiracism education methods in Finland in the 21st century. The goal is to increase understanding about racism; how to discuss, teach and challenge this multidimensional phenomenon instead of avoiding or reinforcing it. The purpose is to study the challenges and possibilities of antiracism education methods in schools and gather research done here for the teachers committed to social justice. The thesis was a systematic literary review which is qualitative research. The thesis includes 8 peer reviewed articles published in different scientific journals and books. For my literary review I chose recently published articles about antiracism or racism because in Finland the antiracism research field is still quite new and small. The key selection criteria was that the articles study racism from the antiracist point of view in the context of school and teaching. The research results showed several challenges and opportunities in different methods. The challenges were weakness in directing the conversation, using old questions, lacking critique of power and knowledge, not presenting the different dimensions of racism, trivializing and missing the historical connections to today`s world. The possibilities were challenging pupil`s explanations, directing conversation to norms, power and different identities, using new and critical questions, using drama, listening the experiences of racism experienced by minorities and discovering new structures to heal. The conclusions of this research are that the NGO workshops and materials can increase consciousness of racism, but fail to challenge it because of lack of defining racism as a micro and macro level phenomenon. The history books reinforce the prejudice about the Other and the hegemony of the West. The Finn Roma mediators at school are not able challenge alone the prejudice and discrimination against them. One-day discrimination drama at school and the school experiences of Sami people are able to challenge structural racism by revealing discrimination as a system. Listening the experiences of Sami people also challenges epistemic racism.