Diet composition of Baltic ringed (Pusa hispida botnica) and grey seals (Halichoerus grypus) in Finland

• Main Author: Mehtonen, Monica
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: English
• Published: Helsingin yliopisto 2019
• Subjects: Ringed seal; grey seal; Baltic Sea; ympäristömuutos ja -politiikka (YMP501); Environmental change and policy (YMP501); miljöförändring och -politik (YMP501); Jota; Mahan; Pusa hispida; ringed seal
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/303612

Itämerennorpan (Pusa hispida botnica) ja hallin (Halichoerus grypus) populaatiot ovat kokeneet dramaattisia muutoksia Itämeressä 1900-luvun alusta lähtien, jolloin niiden kannat olivat paljon suuremmat kuin nykyään, mutta jotka ovat sen jälkeen pienentyneet liiallisen pyynnin ja ympäristömyrkkyjen aiheuttamien lisääntymisongelmien takia. Molemmat populaatiot ovat kuitenkin alkaneet elpyä ja hylkeiden määrä onkin ollut kasvussa 1970-luvulta lähtien. Kasvaneet hyljekannat ovat johtaneet rannikkokalastukselle aiheutuvien vahinkojen lisääntymiseen ja sen myötä vaatimuksiin rajoittaa hyljekantoja. Suomessa kalastajat ovat ilmoittaneet merkittäviä taloudellisia tappioita ja monet pitävätkin hylkeitä suurimpana uhkana toimeentulolleen. Itämerennorpan ja hallin ruokavalion koostumuksesta ja ruokailutottumuksista Suomen merialueilla tiedetään kuitenkin vain vähän. Kestävän hyljekannanhoidon saavuttamiseksi, tarvitaankin niiden ruokavaliosta lisää ajankohtaista tietoa. Tämän vuoksi tutkin vuonna 2017 Suomen merialueilla metsästettyjen 156 itämerennorpan ja 73 hallin mahan sisällön. Lisäksi tutkin demografisten tekijöiden (iän ja sukupuolen) ja eri alkuperäalueiden aiheuttamia eroja hylkeiden ruokavalioon. Kaiken kaikkiaan 15 saalisryhmää, joista 13 oli kalalajeja – tai ryhmiä tunnistettiin. Itämerennorpan ruokavaliota hallitsi kilkki (Saduria entomon), jota esiintyi yli puolessa kaikista mahoista. Kilkin jälkeen, tärkein saalislaji oli silakka (Clupea harengus). Muita tärkeitä lajeja olivat tokot (Gobiidae), kuore (Osmerus eperlanus) ja siika (Coregonus lavaretus). Biomassan osalta tärkein laji oli siika, kun taas lukumäärällisesti ruokavaliota hallitsivat tokot. Hallien yleisin ja runsaslukuisin saalislaji oli silakka. Muita yleisiä lajeja olivat kilohaili (Sprattus sprattus) ja kuore. Muiden lajien merkitys hallin ravinnossa oli pieni. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat lisäksi eroja eri ikäisten ja sukupuolta olevien hylkeiden ruokavaliossa. The Baltic ringed (Pusa hispida botnica) and grey seal (Halichoerus ...