Hydrological changes during the last millennium in three subarctic permafrost peatlands and their link to climate shifts

• Main Author: Ahonen, Veronica
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Biological and Environmental Sciences, Helsingfors universitet, Bio- och miljövetenskapliga fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: English
• Published: Helsingin yliopisto 2019
• Subjects: permafrost peatland; hydrology; climate change; subarctic area; testate amoebae; the Holocene; 14C dating; 210Pb dating; Ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelma; Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability; Magisterprogrammet i miljöförändringar och global hållbarhet; Ympäristömuutos; Environmental Change; Miljöförändring; permafrost; Subarctic
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/302581

Ikiroutasoilla on suuri hiilensidontakapasiteetti, jonka ansiosta ne ovat tärkeitä ilmaston säätelijöitä. Noin 14% planeettamme maaperän orgaanisesta hiilestä on varastoituneena subarktisen alueen ikiroutasoihin, jotka ovat herkkiä ilmastonmuutoksille pohjoisesta sijainnistaan johtuen. Ikiroutasuot toimivat myös elinympäristönä lukuisille kosteuden muutoksille herkille lajeille, kuten sammalille ja kuoriameboille. Näitä lajeja voidaan käyttää aikojen kuluessa tapahtuvien hydrologisten muutosten tutkimiseen, joka mahdollistaa tulevan ilmastoresponssin mallintamisen. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan hydrologian muutoksia kolmelta ikiroutasuolta pohjoisRuotsin Taavavuomasta ja Abiskosta kerätyissä kairanäytteissä kuoriamebojen lajistokoostumusta apuna käyttäen. Lajistokoostumukset yhdistettiin radiohiili- (14C) ja lyijyajoitusten (210Pb) tuloksiin menneiden aikojen vedenpinnan korkeuden rekonstruoimiseksi. Tulokset ulottuivat neljän eri ilmastovaiheen ajalle. Rekonstruktioita verrattiin menneisiin kuoriameboista tehtyihin tutkimuksiin ymmärtääksemme, kuinka ikiroutasuot ja niiden lajisto reagoivat soiden aktiivisessa turvekerroksessa tapahtuviin hydrologian muutoksiin. Kolmesta tutkimuskohteestamme vain Taavavuomasta kerätyt kairanäytteet ulottuivat niin kutsutulle Dark Age Cold Periodille sekä keskiajan lämpökaudelle. Molempien kairanäytteiden lajistokoostumukset viittasivat vedenpinnan vaihdelleen Dark Age Cold Periodin aikana, mutta keskiajan lämpökauden aikana tulokset olivat keskenään ristiriitaisia, toisen kohteista osoittaessa kosteampaan ja toisen kohteista kuivempaan keskiajan lämpökauteen. Tutkimustulokset viittaavat kosteampaan pieneen jääkauteen sekä kuivempaan teollistumisen jälkeiseen lämpökauteen kahdessa kolmesta kohteesta, tukien menneitä tutkimuksia. Yhdessä kohteessa tulokset olivat päinvastaisia. Tulokset osoittavat kuoriamebakoostumuksen vaihdelleen runsaasti aikojen kuluessa. Tämä viittaa siihen, että soiden hydrologia voi vaihdella nopeasti ja huomattavan paljon jopa paikallistasolla. ...