"Jos menetämme arktisen alueen, menetämme koko maapallon" : Arktisen alueen kehystäminen mediassa

• Main Author: Riitala, Oona
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2019
• Subjects: arktinen alue; kriittinen geopolitiikka; mediavalta; kehysanalyysi; diskurssi; ilmastonmuutos; kansainväliset suhteet; Viestintä; Media and Communication Studies; Medier och kommunikation; Alta; Arktinen alue; Arktis*
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/302350

Ilmastonmuutos näkyy arktisella alueella sulavina jäätikköinä, avautuvina kulkureitteinä ja jään alta paljastuvina luonnonvaroina, mikä kasvattaa alueen globaalia merkitystä. Medialla on tärkeä rooli siinä, millaiseksi käsitys kaukaisesta ja abstraktista alueesta muodostuu. Tämä tutkimus selvittää, miten arktista aluetta kehystetään mediassa kriittisen geopolitiikan näkökulmasta. Lisäksi se tarkastelee, mitkä näistä mediakehyksistä nousevat hallitsevaan asemaan. Kehystämisen merkitystä lähestytään sosiaalisen konstruktionismin, kriittisen geopolitiikan, diskurssin käsitteen ja median symbolisen vallan kautta. Suomen puheenjohtajuuskausi Arktisessa neuvostossa 2017–2019 nosti alueen erityisen mediahuomion kohteeksi Suomessa. Aineisto koostuu 165:stä arktista aluetta käsittelevästä digilehtiartikkelista, joista 92 on julkaistu Helsingin Sanomissa, 65 The New York Timesissa ja 8 The Economistissa vuosina 2017 ja 2018. Tutkimusmenetelminä käytettiin määrällistä sisällönanalyysia ja kehysanalyysia. Analyysiprosessi oli kolmivaiheinen. Ensin aineisto luokiteltiin aiheittain tavoitteena muodostaa yleiskuva siitä, millaisissa yhteyksissä arktinen alue mediateksteissä esiintyi. Toisessa vaiheessa aineistoa kavennettiin 58:aan relevanteimpaan artikkeliin, joiden pohjalta muodostettiin keskeiset kehykset. Kolmannessa vaiheessa koko aineiston pariin palattiin määrällisellä otteella ja aineisto luokiteltiin edellä mainittuihin kehyksiin. Määrällisen sisällönanalyysin tuloksena muodostetaan seitsemän aiheluokkaa: ilmastonmuutos, kansainväliset suhteet, arktinen Suomi, alkuperäiskansat, talous, turvallisuus ja ympäristönsuojelu. Kehysanalyysin avulla hahmottuu neljä kehystä, jotka nimetään seuraavasti: globaali ilmastokatastrofi, poliittinen valtapeli, taloudellinen eduntavoittelu ja alkuperäiskansojen koti. Hallitsevimmaksi nousi globaalin ilmastokatastrofin kehys, joka esiintyi 59:ssä artikkelissa. Poliittisen valtapelin kehys esiintyi 47:ssä ja taloudellinen eduntavoittelu 42:ssa artikkelissa. Alkuperäiskansojen kodin kehys ...