Landscape geomorphic assessment in estimating groundwater discharge into rivers in Hannukainen, Northern Finland

• Main Author: Lindgren, Vilma
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: English
• Published: Helsingin yliopisto 2019
• Subjects: Geologia; Northern Finland
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/302119

Hannukaisisissa, Suomen Kolarin kunnassa sijaitsee kolme jokea vanhan kaivosalueen läheisyydessä, jossa on suunnitteilla toiminnan uudelleenaloitus lähivuosina. Näissä joissa elää elinympäristön muutoksille herkkiä taimen- ja lohikalakantoja. Jokien vedestä merkittävä osuus koostuu aiempiin alueella tehtyihin tutkimuksiin perustuen jokiin purkautuvasta pohjavedestä, jonka purkupaikat voivat olla tärkeitä kaloille. Tässä tutkimuksessa käytettiin kahta alueelta kerättyä infrapunakuvausaineistoa pohjaveden purkupaikkojen ja niihin vaikuttavien maaston geomorfologisten muotojen yhteyksien löytämiseen: 2016 miehittämättömällä lennokilla (Unmanned Aerial Vehicle UAV) kerätty aineisto ja vuosilta 2012–2013 oleva aineisto alueelta löydetyistä pohjaveden purkupaikoista. UAV-datan prosessointi kuvattiin yksityiskohtaisesti ja pohjaveden purkupaikat etsittiin manuaalisesti paikkatieto-ohjelmassa. Löydetyt purkupaikat luokiteltiin neljään luokkaan: lähde, laaja-alainen tihkupinta, vanha jokikanava ja sivujoen aiheuttama pluumi. Jokien lämpötilamuutosten tarkastelua varten tehtiin pitkittäiset profiilit. Pohjaveden purkupaikat aiheuttivat vain vähäisiä muutoksia lämpötiloihin, ja maaston geomorfologialla vaikutti olevan suurempi vaikutus. 2012–2013 purkupaikkadatasta ja avoimesta paikkatietodatasta laskettiin neljä maastoa kuvaavaa indikaattorimuuttujaa: kanavan mutkaisuus, gradientti, rinteen jyrkkyys ja entrenchment ratio (ER), joka on suhdeluku kanavan ja tulvalaakson leveyksistä. Muuttujat korreloitiin tilastollisesti pohjaveden purkupaikkojen sijaintien kanssa, joista vain ER:llä todettiin tilastollisesti merkittävä yhteys purkupaikkojen ilmenemisiin ja määriin. Tilastollinen tarkkuus oli huono käytetyssä mallissa, joten muuttujat eivät selitä purkupaikkoihin vaikuttavista tekijöistä paljoakaan. ER:n ja purkupaikkojen välillä oli heikko positiivinen korrelaatio, mikä tarkoittaa sitä, että mitä avoimempi jokilaakso kyseessä, sitä todennäköisemmin siellä esiintyy pohjaveden purkupaikkoja. Koska korrelaatio on heikko, ...