Lokkiyhdyskuntien vaikutus sorsalintujen pesimäsaaren valintaan Helsingin edustan merialueella

• Main Author: Hintsanen, Leena
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsätieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences, Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för skogsvetenskaper
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2019
• Subjects: lokkiyhdyskunta; sorsalintu; ekologinen mallinnus; saaristolinnut; Metsien ekologia ja käyttö; Forest Ecology and Management; skoglig ekologi och resurshushållning; Olor; Haahka; Branta canadensis; haahka; Somateria mollissima
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/301694

Pienet ja keskikokoiset lokkilinnut pesivät tyypillisesti yhdyskunnissa, jolloin ne pystyvät havaitsemaan saalistajan nopeasti ja puolustamaan pesiään yksin pesiviä lintuja tehokkaammin. Aggressiivisesta petojen häirinnästä hyötyvät myös muut lajit. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että sukeltajasorsista erityisesti sotkat (Aythya sp.) ja haahka (Somateria mollissima) hyötyvät lokkiyhdyskunnista. Yksittäin pesivät sotkat joutuvat herkemmin pesäpredaation kohteeksi kuin lokkiyhdyskunnissa pesivät yksilöt. Ymmärtämällä lajien väliset vuorovaikutussuhteet, voidaan suojelutoimet kohdentaa oikein. Tämä on tärkeää, sillä monien sorsalajien kannankehitys on ollut taantuva 1990-luvulta lähtien. Aikaisemmat lokkien ja sorsien vuorovaikutussuhteita käsittelevät tutkimukset ovat keskittyneet yksittäisiin lajeihin ja ne perustuvat pääosin lyhytaikaisseurantoihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää lokkiyhdyskuntien vaikutus sorsalintujen (Anatidae) pesimäsaaren valintaan sekä heimo- että lajitasolla hyödyntäen 19 vuoden seurantaaineistoa. Lisäksi pyritään selvittämään sorsalintujen pesintään vaikuttavia muita tekijöitä, jotka valikoituivat aikaisempien tutkimusten ja saatavilla olevan tiedon perusteella. Pienten lokkilintujen parimäärän lisäksi sorsalintujen pesintää selitetään isojen lokkien parimäärällä, petolinnun eli variksen (Corvus corone corvix) läsnäololla, saaren pinta-alalla sekä lähimmän maa-alueen etäisyydellä. Tutkimuksessa hyödynnettiin Helsingin saaristossa tehtyjä lintulaskentoja vuosien 1995–2013 aikana. Aineiston 149 saaresta, luodosta tai karista tutkimuksessa käytettiin 118 saaren lintulaskentoja. Kaikki lokkilajit otettiin tutkimuksessa huomioon. Sorsalinnuista mukana olivat kyhmyjoutsen (Cygnys olor), kanadan- (Branta canadensis) ja valkoposkihanhi (B. leucopsis), puolisukeltajasorsista haapana (Mareca penelope), sinisorsa (Anas platyrhynchos) ja lapasorsa (Spatula clypeata) ja kokosukeltajista tukkasotka (Aythya fuligula), haahka, telkkä (Bucephala clangula) sekä tukka- (Mergus serrator) ja ...