Arktis-alpiinisten kasvien ja jäkälien lajirunsauteen vaikuttavien tekijöiden tarkastelu rakenneyhtälömallien avulla

• Main Author: Koskinen, Joona
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, University of Helsinki, Faculty of Science, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2019
• Subjects: Maantiede; Arktis; Arktis*; Tundra
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/301580

Arktis-alpiininen tundra on globaalisti suhteellisen vähälajinen ja melko laajasti tunnettu ympäristö, jonka eliöyhteisöön vaikuttavien tekijöiden merkityksistä on tehty paljon tutkimusta. Tehdyssä tutkimuksessa on käytetty monia menetelmiä, mutta usein yhden selittävän tekijän lineaarisia regressiomalleja. Ekosysteemin laajemmalle ymmärrykselle on kuitenkin tarvetta. Rakenneyhtälömallinnuksessa (structural equation modelling, SEM) havaintoja tarkastellaan kaikkien muuttujien välisenä vaikutuskertoimien verkkona ja eri hierarkiatasojen muuttujien suhteellinen merkitys putkilokasvi, sammal- ja jäkäläyhteisössä otetaan huomioon. SEM auttaa tarkastelemaan arktis-alpiinisen ympäristön tuottajien lajirunsauksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Tässä tutkimuksessa käytettiin rakenneyhtälömallinnusta selvittämään, miten subarktisen ympäristön tekijät vaikuttavat putkilokasvien, sammalten ja jäkälien lajirunsauteen. 1200 tutkimusalaa kattava aineisto kerättiin Pohjois-Norjasta 165 km² kokoiselta alueelta. Jokainen tutkimusala sisälsi 4 kappaletta 1 m² kokoista ruutua, joista jokaisesta määritettiin putkilokasvit, sammalet ja jäkälät. Ympäristömuuttujina käytettiin topografiaa, tehoisaa lämpösummaa, NDVI:a, maaperän ominaisuuksia ja säteilyä. Merkittävin lajirunsauteen vaikuttava tekijä oli vihreän kasvillisuuden määrä (NDVI), jonka vaikutus kaikkien ryhmien lajirunsauteen oli unimodaali: NDVI:n kasvu lisäsi lajirunsautta tiettyyn pisteeseen asti, mutta kaikista vihreimmmillä alueilla lajirunsaus oli pienempi. NDVI:in vaikuttivat kasvukauden tehoisa lämpösumma ja lumen sulamispäivämäärä. Merkittävimmät vaikutukset olivat samankaltaisia kaikissa malleissa. Lumen vaikutus oli unimodaali putkilokasveihin ja jäkäliin, sammaliin vaikutus oli suora ja positiivinen. Muita merkitseviä tekijöitä olivat suhteellinen korkeus, säteily ja maaperän ravinteisuus. Maaperämuuttujalla ei havaittu vaikutusta jäkälien lajirunsauteen, kasveihin vaikutus oli positiivinen. Lämpötilan suora vaikutus kaikille lajiryhmille oli negatiivinen.