Arktiset puheenjohtajat Suomi ja Kanada : Arktisen neuvoston tarkastelu rationaalisen valinnan institutionalismin näkökulmasta

• Main Author: Kontro, Heikki
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2019
• Subjects: Arktinen neuvosto; kansainvälinen järjestö; kansainvälinen yhteistyö; rationaalisen valinnan institutionalismi; puheenjohtaja; puheenjohtajuuskausi; Yleinen valtio-oppi; hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja; Political Science; Administration and Organisations; Allmän statslära; förvaltnings- och organisationsforskning; arktinen alue; arktinen tutkimus; puheenjohtajuus; puheenjohtajat; Oppi; Arktinen alue; Arktis*
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/300172

Vuonna 1996 perustettu Arktinen neuvosto on yksi keskeisimmistä kansainvälisistä yhteistyöfoorumeista arktista aluetta koskevissa asioissa. Arktisessa neuvostossa käsitellään ennen kaikkea arktisen alueen ympäristönsuojeluun sekä kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudet noudattavat ennalta määrättyä kiertoa, jossa kukin arktinen jäsenvaltio toimii vuorollaan Arktisen neuvoston puheenjohtajana kahden vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Arktisen neuvoston institutionaalisia toimintatapoja kahden eri jäsenvaltion puheenjohtajuuskausien kautta. Tarkasteltavat puheenjohtajuuskaudet ovat Kanadan vuosille 2013–2015 ajoittunut Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausi sekä Suomen vuosille 2017–2019 ajoittuva puheenjohtajuuskausi. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia asiakokonaisuuksia kyseisten kahden maan arktisten puheenjohtajuuskausien suunnitelmien ja toteutusten taustalla on, mitä nämä asiat kertovat Arktisen neuvoston virallisista ja epävirallisista institutionaalisista toimintaperiaatteista sekä miten puheenjohtajan on mahdollista käyttää valtaa Arktisessa neuvostossa. Tutkimuskysymys alakysymyksineen on seuraava: - Miten puheenjohtajamaa pyrkii käyttämään valtaa Arktisessa neuvostossa? - Miten puheenjohtajamaa pyrkii edistämään kansallisia intressejään Arktisessa neuvostossa? - Miten puheenjohtaja huomioi muut toimijat toteuttaessaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden toimia? Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii rationaalisen valinnan institutionalismi. Tutkimuksen menetelmä on teorialähtöinen sisällönanalyysi, joka pohjautuu käsiteltävien Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausien prioriteettiohjelmiin sekä puolistrukturoituihin teemahaastatteluihin. Tutkimuksen mukaan Arktisen neuvoston puheenjohtaja pyrkii edistämään omia kansallisia intressejään puheenjohtajuuskautensa aikana. Kansallisia intressejä ei kuitenkaan tule edistää ilmiselvästi, vaan aloitteet tulisi muovata siten, että ne voidaan tulkita koko arktista aluetta palveleviksi. ...