Fennoskandian arktis-alpiinisen kasvilajiston levinneisyys

• Main Author: Rissanen, Tuuli
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Geotieteiden ja maantieteen laitos, University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography, Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten, Institutionen för geovetenskaper och geografi
• Format: Master Thesis
• Language: Finnish
• Published: Helsingin yliopisto 2018
• Subjects: Geography; Maantiede; Geografi; Gam; Arktis; Arktis*
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/273596

Pohjoisten ja korkeiden alueiden ympäristöolojen on ennustettu muuttuvan voimakkaasti ilmastonmuutoksen seurauksena, mikä heijastuu vahvasti kasvillisuuteen. Kiinnostuksen kohteena ovat olleet etenkin ilmastotekijät ja niiden vaikutus kasvillisuuden levinneisyyteen. Ympäristön ja lajiston välisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa yksi käytetyimmistä lähestymistavoista on alueellinen levinneisyysmallinnus, jossa pyritään kartoittamaan lajeille sopivia elinympäristöjä. Alueellisesti kattavia levinneisyysennusteita kokonaisille lajiryhmille on kuitenkin tehty melko vähän tarkalla resoluutiolla. Arktis-alpiinisen lajiston tutkimukseen Fennoskandia tarjoaa hyvän tutkimusalueen sekä pohjoisen sijainnin että vaihtelevan korkeus- ja ilmastogradientin ansiosta. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten ilmasto vaikuttaa Fennoskandian arktis-alpiinisen lajiston levinneisyyteen ja lajirunsauteen. Arktis-alpiinisen kasvilajiston levinneisyyttä ja sen vastetta ilmastoon tutkittiin tuottamalla lajikohtaiset levinneisyysennusteet keskeisiin ilmastomuuttujiin ja topografiaan perustuen. Lajihavaintoaineisto oli peräisin Ruotsin ja Norjan kansallisista lajistoportaaleista sekä kenttätutkimuksista kolmelta testialueelta Kevolta, Luoteis-Lapista ja Rastigaissalta. Selittävinä muuttujina käytettiin tehoisaa lämpösummaa, vesitasetta, kylmimmän kuukauden minimilämpötilaa sekä korkeusvaihtelua. Lajilevinneisyysennusteet tuotettiin koko Fennoskandian kattavaan 1km2 ruudukkoon. Ennusteiden laadintaan käytettiin neljää eri mallinnusmenetelmää (GLM, GAM, GBM ja RF) ja ennusteet tuotettiin kahdella eri aineistolla. Ensimmäisellä mallinnuskierroksella mallien kalibrointiin käytettiin vain lajistoportaaleista ladattuja lajihavaintoja, ja tuotettuja ennusteita testattiin Suomen ja Norjan Lapin testialueille. Toisella kierroksella kaikkea havaintoaineistoa käytettiin mallien kalibrointiin. Mallinnuksen tuloksista tarkasteltiin yksittäisten lajien ja koko lajiston levinneisyyttä sekä muuttujien suhteellista merkitystä. Tämän jälkeen ...