Skolt Sámi Language and Cultural Revitalization : A case study of a Skolt Sámi language nest

• Main Author: Laihi, Tiina-Maaria
• Other Authors: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper
• Format: Master Thesis
• Language: English
• Published: Helsingfors universitet 2017
• Subjects: language nest; Skolt Sámi; language revitalization; socialization; language community; indigenous identity; Sosiaali- ja kulttuuriantropologia; Social and Cultural Anthropology; Social- och kulturantropologi; kielen elvytys; kolttasaamelaiset; alkuperäiskansat; kielellinen identiteetti; Sanoa; Sámi
• Online Access: http://hdl.handle.net/10138/193650

Tutkielman aiheena on kielipesätoiminnan merkitys koltansaamen kielen ja kulttuurin revitalisaatiolle ja kielipesien toimintaympäristö kielipesän, saamelaisyhteisön ja suomalaisen yhteiskunnan tasolla. Tutkimus on ensimmäinen koltansaamen kielipesän toimintaa etnografisesti tarkasteleva tutkimus. Tapausesimerkkinä käytetään Ivalon koltansaamen kielipesää Pe ́sseriä. Kielipesällä tarkoitetaan kielikylpypäivähoitotoimintaa, jossa tarkoituksena on elvyttää alkuperäiskansan uhanalaista kieltä ja kulttuuria päivittäisten hoitotoimenpiteiden ja heidän kulttuuriinsa pohjautuvien toimintojen avulla ns. täydellisessä kieliympäristössä. Metodeina käytettiin etnografista tutkimusta, haastatteluja ja diskurssianalyysia yhdistettynä autoetnografiseen refleksiivisyyteen ja alkuperäiskansatutkimukseen. Kielipesän toimintaa ja merkitystä tarkasteltiin kielen oppimisen ja revitalisaation sekä sosialisaation kautta postmodernin identiteetin viitekehyksessä. Aineiston perusteella voidaan sanoa, että kielipesän lapset tutustuvat saamelaiseen kulttuuriin ja saavat kielellisiä valmiuksia kielipesässä. Kuten muissa kielipesä-tutkimuksissa on todettu, kielipesä itsessään ei kuitenkaan riitä kielen ja kulttuurin jatkuvuuden takaamiseen, vaan vaaditaan myös muita domeeneita, joissa alkuperäis-kansan jäsenet voivat käyttää kieltään ja edistää kulttuuriaan. Perheiden vaihtuvat työ- ja asumistilanteet aiheuttivat vaikeuksia kielipesän jatkuvuuden ja kieliyhteisön syntymisen kannalta. Asenteet kieltä ja kulttuuria kohtaan vaikuttavat kuitenkin vahvasti yhteisön tukeen ja osallistumiseen kielipesässä. Kolttasaamelaisten kokema syrjintä ja stigma kieltä ja sen puhumista kohtaan näkyvät jossain määrin yhteisössä edelleen hankaloittaen kielen ja kulttuurin elvyttämistoimia. Yhteiskunnan ja saamelaisyhteisön merkitys korostuu kielipesän toiminnassa etenkin rahoituksen ja toimintaa ohjaavien säädösten kautta. Lisäksi (sosiaalisen) median rooli korostuu kielipesien merkitystä arvioitaessa ja toisaalta modernin saamelaisen identiteetin luomisessa. ...