Electron microscopical studies of the common bile duct in reindeer

• Published in: Rangifer
• Main Authors: Rahko, Timo, Nikander, Sven
• Format: Article in Journal/Newspaper
• Language: English
• Published: Septentrio Academic Publishing 1990
• Subjects: reindeer; Rangifer tarandus tarandus; anatomy; globule leucocyte; mast cell; ultrastructure; electron microscopy; Rangifer; Rangifer tarandus
• Online Access: https://septentrio.uit.no/index.php/rangifer/article/view/786; https://doi.org/10.7557/2.10.1.786

In a previous publication the authors have described some ultrastructural characteristics of granulated cells in the common bile duct of the reindeer. On the basis of the same material, electron microscopic observations on other tissue elements of bile duct wall are now reported. The surface and glandular epithelium were composed of tall columnar epithelial cells with villous structures on the luminal surfaces. The parietal cytoplasmic membranes of epithelial cells were equipped with intercellular desmosomes while intraepithelial globule leucocytes did not form any junctional complex with other cells. Apical cytoplasmic areas of superficial epithelial cells showed electron-dense small bodies possibly consisting of mucinous substances. The goblet and deep glandular cells, on the other hand, contained numerous large mucin granules with less electron-dense matrices. It appears that their secretions are more abundant than those in superficial epithelial cells which obviously are absorptive as their main function. The nuclei and other cytoplasmic organelles showed profiles similar to those in epithelial cells generally. The lumen of the bile ducts was usually empty or contained fine-granular or amorphous material. An unusual feature was the presence of parts of globule leucocytes or even almost whole cells occurring freely in ductal secretions.Elektronimikroskooppinen tutkimus yhteisen sappikäytävän rakenteesta porolla.Abstract in Finnish / Yhteenveto: Aikaisemmassa julkaisussa tekijät kuvasivat poron yhteisen sappikäytävän (ductus hepaticus communis) seinämän jyväsellisten solujen hienorakennetta. Tässä artikkelissa selostetaan saman aineiston perusteella (6 tervettä teurasporoa) elektronimikroskooppisia havaintoja sappikäytäväseinämän muista kudosrakenteista. Sappikäytäväseinämän pinta- ja rauhasepiteeli koostuu korkeista epiteelisoluista. Pinnallisia epiteelisoluja kattavat säännölliset mikrovillukset, ja niillä on vain vähän ilmeisesti limaa sisältäviä jyväsiä solulimassaan. Rau-has- ja pikarisoluissa säännölliset mikrovillukset sen sijaan puuttuvat. Niiden sytoplasman täyttävät runsaat li-mapalloset, joita solut muodostavat hyvin kehittyneessä Golgin laitteessaan erittäen limaa sappikäytävän onte-loon. Erite näkyy hienojyväisenä tai tasa-aineisena seinämiä reunustavana aineena. Poikkeuksellisena havaintona voidaan pitää kerässolujen kerästen tai lähes kokonaisten kerässolujen esiintymistä sappikäytäväon-teloissa mahdollisesti osoituksena solujen vaelluskyvystä. Vaikka epiteelisolut muodostavat lujia solukalvosi-doksia toisiinsa, kerässolut eivät kiinnittyneet muihin soluihin. Ilmeistä on, että pinnallisten epiteelisolujen toiminta on pääasiassa absorptiivista, mutta rauhasepiteelisolut ovat erikoistuneet eritystoimintaan.En elektronmikroskopisk studie av gallgången hos ren.Abstract in Swedish / Sammandrag: Gallgångarnas yt- och körtelepitel bestod av höga epitelceller beklädda med ett regelbundet villusskikt. Intercellulara desmosomer sågs i epitelcellernas parietala cytoplasmamembraner. De intraepiteliala globulara leukocyterna saknade desmosomer eller andra bindningar med nårliggande celler. I de superficiala epitelcellernas apikala cytoplasma fanns elektrontata små kroppar antagligen bestående av mucin. Bägar- och de djupare belagna körtelcellerna inneholl rikligt med stora mucin granulor med ett mindre elektrontatt matrix. Det föreföll som om dessa celler skulle vara sekrerande och de superficiala epitelcellerna absorberande. Kärnen och andra cytoplasmatiska organeller hade egenskaper jamförbara med epitelceller i allmänhet. Gallgången var oftast tom men ibland sågs ett finkornigt amorft material i den. Som en anmarkningsvard observation ansees forekomsten av delar och t.o.m. hela globulara leukocyter i gallgången.